Lähilukua

(Harmaa) Illalla ihminen kutsui mua petiin, kuten useimmiten turhaan, mutta nyt päätinkin mennä. Siellä se luki taas jotain dekkarii. Kiipesin sen rinnan päälle naaman ja kirjan väliin. Hähä! Ohjelmassa kissan kyljen lähilukua siis.

(Mulla on kuulemma korvantaustat jo ihan ruskeat ja muutenkin olen muuttunut ruskean missen suuntaan. Mutta nimeäni en muuta! Olen herra päätoimittaja Harmaa!)

Ihminen luovutti, sammutti valon. Nukahdettiin. Vasta paljon myöhemmin se tipautti mut viereensä. Kuulemma ahisti. Mikä voi ahistaa jos 5,5kg tervettä kissaa makaa rinnan päällä??!

Mainokset
Edellinen artikkeli

9 kommenttia

  1. Sun ihminen ahdistuu liian helposti sitten!

    Meillä tuo kissan lähiluku tapahtuu yleensä niin, että ihminen on mahallaan ja lukee, ja minä menen sitten siihen käsien päälle. Melkein joka ilta. Pitää lukea iltasatu ja saada iltarapsut!

    • Munkin pitäisi vaihtaa asentoa, vasempaan ranteeseen alkaa tulla joku jännetuppitulehdus tms koska se on kirjakäsi… aina ja aina vaan.

  2. Parempaa teosta ei olekaan kuin kissa.

  3. Pauliina & Naava

     /  helmikuu 6, 2014

    Hyvä ku otit tän itse puheeks. Ku me ollaan alusta asti eli about vuoden verran mietitty miks sä oot Herra Harmaa ku meidän silmiin sä oot ruskee? Musta oli musta, se on päivänselvää se.

    • Nii-i! Kun olin nuorempana harmaa! Nyt kohta ruskee! Ihmisen yks kissa se Peto, se oli kans musta (Sailan Mustin näköinen) mut lopulta sekin muuttui tummanruskeaksi. Vuodet sen tekee. En kylläkään tiä miten, mutta ehkä mun ei tarviikaan tietää.

  4. Me Like

     /  helmikuu 7, 2014

    Ei nimi kollia pahenna! Eikä väri ♡

%d bloggers like this: