Neitomme hiukan outo mutta viehko

Ilonaa on tosi vaikea saada kehräämään! Ehkä se ei vaan osaa, kun eihän se osaa maukuakaan. Kehräyksiä on havaittu siis 1) eteisessä hierontaharjan alla. Joskus. Ja 2) kerran Ilona nojasi isosti kyljellään Harmaaseen, mä silitin toista kylkeä – ja silloin tunsin käden alla että se kehrää! Mutta ääntä ei kuulunut. Eilisiltana Iltsu nukkui tyynyni vieressä, kuten usein nykyään, ja 3) kun silitin, se kehräsi noin kolme sekuntia. Siinä ne.

Tämä tilitys tuli vaan mieleen siitä, kun äsken vietimme pitkän hellän hetken eteisessä, toinen selällään toisen sylissä – saatte ite arvata kummin päin – ja saa rapsutusta niiiiin paljon ja nauttii niiiiiin paljon. Mutta EI kehrää… Kuka tahansa muu kissa olisi kehrännyt siinä tilanteessa! Paljon!

Ei se mitään. Neidin kauneus ja hassuus paikkaa pienet puutteet :-)

Advertisements
Edellinen artikkeli
Seuraava artikkeli

20 kommenttia

  1. Ehkä Ilona oppii vielä kehräämään. Ne hommat voi viedä aikaa, jos on hankala lapsuus ja silleen. Ja jos ei niin ei. Ei sitten. Riittää kun on söpö!

    Ja ai niin muuten, tiedän yhden toisenkin kissan, vieläpä kollin (nykyisin ex-kolli), joka ei osannut naukua ollenkaan. Se sai kovasti yrittämällä aikaan pihinää, mutta minkäänlaista naukumista siitä ei saanut parhaalla tahdollakaan. Sitä en tiedä osasiko se kehrätä. Jotkut kissat taas on hiljaisia kehräysääneltään. Friedekin on, sen kehräysääntä ei oikeastaan kuule, vaan tuntee. Mutta se kyllä kehrää ihan siinä kuin muutkin kissat.

  2. Meillä kummatkin osaa kerätä, mutta Myrsky ei osaa naukua! :D Se pitää vaan sellasta ininää, sellanen ”iiiii”. :D Tai ei sitä oikeastaan voi kuvata.

    • Niinku Ilona :-) Sekin sanoo ”i-i” tai joskus kiljuu ”iiiii””. Söpöliini…

  3. Ei Tommistakaan kuulu kehräystä paitsi ihan hiljaa, jos suu vähän raollaan. Kaulasta kehräys kyllä tuntuu ja tiheästä hengityksestä (piuh piuh). Ei se kyllä osaa naukuakaan kuin ihan pienesti iu. Lenniä on kyllä paiskattu äänivaroilla senkin edestä.

    • Hassua tää on, mie luulin pitkään että tokihan kaikki kissat osaa maukua ja kehrätä!

  4. Kissankehruussa on kieltämättä sitä jotain. Mutta Ilona on muuten kyllä niiin söpön söpö että!

    • On se kyllä :-) Ihan hyväkin ettei mäkätä tuon enempää. Ja varmana kehrää mun vieressä usein! Kun ihminen on poissa ja meil on omat bileet.

  5. Vandaali-Iitu käski sanoo, että se osaa kehrätä ja purra yhtä aikaa. Juu, vahvistan väitteen. Voisin jopa ajatella luopuvani Iitun kehräyksestä, jos myös pureminen loppuis. Mut hei, ihana mielikuva syntyy Ilonasta Harmaan sylissä!

    • Haluisin olla Harmaan sylissä koko ajan! Mut ihmisen sylissä vain eteisessä ja ehkä petissä.,Oon tuota petiä miettinyt vähän, ei se vaikuta vaaralliselta paikalta. Ihminen on hyvinkin paikoillaan ja hiljaa siellä.

  6. Jos se on hiljainen kehrääjä kuten Mustikin? Mustin kehräystä tuskin yleensä kuulee, vaimeaa rohinaa vain kuuluu, kuin kurkussa olisi jotain vikaa. Joskus tosi harvoin se kehrää kovempaa. Nää on kahdenkeskisiä juttuja, ei tarvi koko maailmalle kailottaa! Ihanaa että tyttö on tyytyväinen sylittelyyn <3

    • Musti on meiän toinen idolipoika. Kiva kuulla, että hänkin on ns hillitty kehrääjä! *tassut!*

  7. Unnakin on selektiivinen kehrääjä. Kehrää lujaa mm. naksutinhommissa ja kun tulee itse viereen pyörimään, mutta näillä ei välttämättä ole mitään tekemistä silityksien kanssa, vaikka niitäkin tietysti seuraa pian. Pelkästä silisilistä ja rapsuttelusta hyrräyskone ei starttaa juuri ikinä.

    Lyyti kehrää ”aina”, mutta naukuminen on tyypillisesti suun aukomista. Parin harjotuskerran jälkeen suusta kuuluu ”miiks!”

    • Mää kehrään kyllä aina kun mahdollista! Jos katse ihmiseltä voi riittää! Kehrääminen on niin kivaa! Siitä Kissan mieli -kirjasta toi yks luki, että kehräämisessä pyritään varmistamaan miellyttävän olon jatkuvuus. Niinku että ”silitä, silitä nyt vaan kun kerta aloit”.

  8. Anni on nimetty helpoksi nakiksi kehräämisen suhteen, vähän rapsuttaa leuan alta tai poskista ja jo lähtee moottori päälle. Neiti kehrää myös välillä niin kovaa, että naapuritkin varmaan kuulee. :D

    Ehkä Ilonan moottoria on käytetty pienenä niin vähän, että rasvausta puuttuu? Tai ehkä on käynnistysvaikeuksia? Tai sitten Ilonasta kehräys on vain jotain superspesiaalia, mitä pitääkin pantata vain äärimmäisen tärkeisiin tilanteisiin. :)

    • Kehräystä kannatan ja ihastelen!

      Ilonakin kyllä JOPA leipoo, mutta silti ei kehrää. Syyt tietää varmaan vain hän ite.

  9. Voi olla, että Ilona oppii vielä ♥

  10. Voi söpö pikku Ilona, ei oo pakko jos ei taho! Tai osaa!
    Meillä katit on niin kovia juttelemaan ja kehräämään, että joskus toivois niitten olevan hiljaa. Leipoo ne ei kylä juuri osaa! Paitti NeitiCassinen fleecen päällä :)

  11. Nyt aamulla kehräsin! Ihminen pyöri tossa jumppamatolla ja yhtäkkiä sen pää olikin mun kyljessä! Ja sit sen etutassukädet tuli lellimään mua, ja mä kehräsin ja kehräsin niin ettei ikinä!! Harmaa oli siinä melkein mun vieressä, ja sekin kehräs. Matkin vähän.

    Oho, unohin ettei saa mennä jumppamatolle. Hih! Mut on se vähän silleenkin, että ihminen on vähemmän pelottava lattiatasossa.

  12. Se onkin sitten superherkkua kun Ilona kehrää! Meillä Haikun kehräystä ei kuule. :D Jos se tykkää oikein ekstrasuperpaljon niin hengitys alkaa vinkumaan/visertämään, mutta muuten ei huomaa, ellei seuraa kyljen kohoilua tai paina päätä kylkeä vasten.

%d bloggers like this: