Viiru siirtyi paremmille metsästysmaille

Olimme vuosien mittaan yhteyksissä herra Harmaan veljen Viirun omistajan/omistettavien kanssa. Herra Harmaa oli sisäkissa, Viiru metsästi vapaana Vihdissä. Viiru jaksoi elää puolisentoista vuotta pitempään kuin Harmaa. Suru-uutinen oli postilaatikossani aamulla. Harmaan vei sydämen vajaatoiminta ja keuhkojen täyttyminen nesteellä, Viirun kilpirauhasongelmat. Kepeät mullat kummallekin, olitte rakkaita kotonanne.

Kuva Viirusta vielä täällä.

Mainokset
Edellinen artikkeli

9 kommenttia

  1. Meillä ihmisillä on suru, mutta Hra Harmaa ja Viiru siellä varmaan pistävät jo tassulla koreasti ja Herra Harmaa esittelee paikkoja.

    • Niih just.

      Vähän suru kyllä. Aina kun tuttu tai ”tuttu” kissa kuolee, se tuo mieleen myös omat menetykset sen lisäksi, että on suru kisun kotiväen puolesta.

  2. Sofi ja Olga

     /  joulukuu 5, 2016

    Osanotot Viirun kotiväelle. Mutta kuten Mamma N tuossa sanoi, Viiru ja Mersu siellä nyt kirmailevat onnellisina ja kilpailevat Pikkumustan huomiosta :)

  3. leenajaipanat

     /  joulukuu 6, 2016

    Viirulle hyvää matkaa kavereiden luo ja kotiväelle voimia menetykseen.

  4. Hyvää matkaa Viiru ja kotiväelle osanotto!

  5. On kilttiä, että laitatte osanottoja myös tänne, sillä Viirun iskä seurailee blogia toisinaan.

  6. Kepeät mulla Viirulle ja hänen ihmisilleen voimia surun keskelle.

  7. Ihana juttu, että teillä on yhteydenpito säilynyt Harmaan poismenon jälkeenkin. Suuret osanotot Viirun perheelle ♥

    • Niin, tuskin me kauhesti postitellaan enää kun ei oo sitä yhteistä lenkkiä…

%d bloggers like this: