Säännöt!

Ilona ja Zetor: Noi Mimmi ja Alfred bloggasivat ihmisten tyhmistä säännöistä kissoille. Me tuumattiin, että nyt on sopiva aihe. Höpsöt ihmiset ja niitten höpsöt säännöt. Ha!

Ilona kattoo ikkunan suuntaan kirjahyllyn päältä. Kyllä sieltä jotain kiinnostavaa näkyy.

Zetor: Sääntö numpero yks: ei saada mennä keittiön tasoille.

(Ilona: Mennäänkin vain kun ihminen ei huomaa tai nukkuu tai ei oo kotona.)

Zetor: Sääntö numpero kaks: ei saada mennä vaatekaappiin.

(Ilona: Harmillisen harvoin päästään edes yrittämään.)

Ikkunalaudalla näkyy torkkuvan Ilonan pää ja etutassut, lipaston päällä ikkunan edessä näkyy osa Zetorin hännästä ja yhestä takatassusta

Zetor: Sääntö numpero kolme: ei saa mennä pöydälle silloin kun se on kahvi-tai ruokapöytä.

(Ilona: Mutta saa yrittää!)

Zetor: Ikävä sääntö numpero neli: ei saada mennä toistemme ruokakupeille. Tylyä. Tai mä saan mennä, mut Ilona ei koska ihopipi.

(Ilona: Aina meen kun katse välttää. Zetor ei yhtään tajua puolustaa ruokakuppiaan! Pentuparka.)

Zetor ja Ilona: Lisäksi: ihminen nostaa palloradat, pahvilaatikot ja muut melulelut yöksi pois, ettei saa leikkiä. Tää ei ole ihan kuin sääntö, mut aina se vaan käy niin. Päivällä saa leikkiä meluleluilla. – Oliks meillä muita sääntöjä?

Zet pää piilossa huopapesän sisällä, muuten näkyvissä

Ilona: Eikö?

Zetor: En mäkään nyt muista, vaiks aina tuntuu että elämä on pelkkää Zetor-eitä.

Ilona: Ehkä ne oli sit siinä. Ei niitä ollutkaan kamalan paljon.

mun petillä ihan toisissaan kiinni unta palloon

Ollaanks ihan vierekkäin nyt? Nätisti ja söppösesti?

Mainokset

Mistä se tietää?

Ovelta kuuluvaan koputukseen Ilona reagoi menemällä sängyn alle. Ikkunalta kuuluvaan koputukseen Ilona reagoi ryntäämällä sata lasissa katsomaan.

Mistä se tietää, että ikkunalla koputtaa jokin kiinnostava ja vaaraton (tirppa, kuten itsekin näin), kun taas ovella ”ei”?

Ilona istuu tyynesti lattialla melkein sivuprofiilissa.

En kerro.

Tämä postaus ei sovi herkille

Niin, ootteko jo kuulleet sitä juttua, kun Zetor yrittää panna mua ja samalla tykkää katsoa silmiin?

MÄ SANOIN JO, ETTÄ TÄÄ POSTAUS EI SOVI HERKILLE.

No, tämä meni silleen, että Zetorhan leipuroi mun maksaa sillä lailla, että takatassut on vuoteella kun mä luen/katon ipadia pitkällään, ja etutassut siis leipoo. Mutta oisko tästä kuukausi aikaa, kun ne takatassut pomppasi mun mahan päälle, ja siellä alkoi syntyä – päivittäin – ihan aito astumis-liikesarja, pupillit kirsikan kokoisina. Hupi alkoi sellaisen neulemekon päällä, jossa on 38% alpakkaa, mutta sittemmin on kelvannut jo ihan tavallinen puuvillakin.

Ja hän siis tosiaan haluaa katsoa kasvoihin tämän juttuhomman aikana.

Zet kurkkii ipadin sivusta, kun mä yritän kattoo dekkarii

– Ihminen, etkö vois nyt keskittyä tähän herkkään hetkeen?

Zet kurkkii ipadin yli mun naamaa kohti

– Mä olisin niinku täällä. TÄÄLLÄ, haloo!

Tänään juteltiin sitten vihdoin eläinlääkäri Pirren kanssa asiasta. Todennäköisesti pojalla on vain liian tylsää. Hormooneista ei ole kyse, koska poju on kastroitu juuri samassa putiikissa eli tiedetään, ettei sillä ole mitään piilokiveksiä tms. Pippeliä voidaan vilkaista jonkin muun hoidon yhteydessä, mutta ei oo pakko.

Mä oon niin huono äiti :-( En oo leikkinyt tarpeeksi lapseni kans. Ihan yksinkertaisesti näin. Metsästysleikkien jälkeen pitäisi myös antaa pieni nami, että tulisi saalistakin eikä turhautumia. Olenhan mä niitä Lidlin lihatikkuja metsästyttänyt pojalla sentin paloissa, ja voi että se nauttii niiden perässä juoksemisesta! Mutta liian vähän on sitäkin vissiin harrasteltu. Buu. Nyt ihminen, jotain rajaa siihen laiskuuteen! Kisulle parempi mieli ja heti!

Rämp rämp

Ilona ja Zetor: Nyt se on täällä – uusi lelu! Jotenkins tuttu rämpättävä, mut on tässä jotain uusiakin piirteitä. Eniveis, kiinnostava monta minuuttia!

kumpikin laikkii uudenlaisella palloradalla, zet innoissaan ja ilo hillittynä tietenkin

ilona ihmettelee mihin zet katosi

Pentu! Mihin sä menit?

Ilona ja Zetor: Se siitä. Mennään nukkumaan.

Viisi

Ilona: Mä ajattelin järkätä teille tämmöisen arvoituksen, et jos mä sanon vaikka että eka marraskuuta 2013, ja sit mun kuva ja sit vitonen, niin mitä luulette? – Zetor ei saa auttaa!

Ilona lojuu petillä tassu pitkänä ja kattoo kameraan rauhallisesti kerrankin

vitonen