Olis voinut kysyä luvan

ilona lojuu etutassu pitkana, naamalla taas vie se kamera vithuun -ilme

Ilona: Ihminen pesi mun karvapuklumaton.

Zetor: Niin! Eikö ollukin ystävällistä?

Ilona: Sinne meni hyvät puklut. No, ei se mitään. Teen kohta lisää!

puhdas matto eteisessa

Mainokset

Piikki pyllyyn

kissat vuokrakodin ikkunalla, zet on muuttunut nesteeksi joka valuu ikkunalaudalta sohvalle ja ilonasta näkyy vain naama

Zetor: Arvakkaa mitä. Ne laittoi meidän maiseman umpeen taas. Seuraavaa tuulta odotellessa kuvamuisto varakodista. Oli maisemaa!

Ilona: Niih, mutta siellä ei ollut näitä setiä.

zetorin naama ja hämmentynyt katse

Zetor: Uutiskatsaus. Jouduttiin lekuriin! Yhtäaikaa!

Ilona: Eikä siinä kaikki: Rinsessan äippä tuli mukaan!

Zetor: Joo! Hämmentävää! Se lekuri sitten, no ei se mitään. Pyöritteli ja katseli ja kuunteli ja kehui, miten siistit hampaat kun on pesty, ja sitten laittoi piikin pyllyyn.

Ilona: Reiteen. Pylly on ihan toisessa paikassa, hölmö.

Zetor: Mut oli kyllä jännittävää! Ihan hiljaa oltiin, mitä nyt kotona kiljuttiin heti sen jälkeen kun oltiin jouduttu koppaan. Saatiin kuvitteellisia papukaijamerkkejä hyvästä käytöksestä.

Ilona: Vaikka ainahan meiän käytös on hyvää.

Tuuli repii meille maisemaikkunan takaisin!

raksan valkoinen suojamuovi repeää tuulen mukana nätisti ja palauttaa meille näkymän koivuihin ja syreenipensaisiin

Boss

Onneksi on tää työnjohtaja paikalla. Miten sitä muuten?

zetor varjokuvana vahtii oranssikypäräistä ukkoa, joka on just hänen tasollaan ja just hänen kohdallaan ikkunan ulkopuolella.

Johdon alaiset eivät saa tietääkseni kurkkia asuntoihin, mutta oikeasti malttoivatko koko ajan olla katsomatta, kun kalju akka meikkaa metrin päässä? Ehkäpä. Mä ainakin vilkaisin heitä vaan niin salaa, että en osaisi edes ikiä kertoa. Mutta miten joku voi olla katsomatta Zetoria ja Ilonaa (joka myös roikkuu nykyisin ikkunalaudalla enemmän-vähemmän)?

Ei hyvä

rapsahti muovi alas sitten ja sinne meni meidan pienikin maisema

Se siitä maisemasta :-((

Mutta Zetor se vaan vahtii

varjokuvana: z istuu pöydällä  ikkunan edessä ja tuijottaa ylös, jossa näkyy telineellä miehen jalat

Ilona: Okei, no niin, heippa. Nyt riittää mulle! Nyt on sedät ihan liian lähellä. Meen sängyn alle. Moi. Ciao ciao.

Ikkunan aukaisemisesta

Jaha joo! Sivuikkunan kapein mahdollinen aukaisu tuottaa raon, josta kissan pää mahtuu. Tiedättekin loput. Jos haluan pitää ikkunaa auki, mun täytyy seisoa vieressä vahtimassa, ettei paikalliset nerot saa päähänsä lähteä telineille tai myöhemmin kuusi kerrosta alaspäin.

Firma pesee ikkunat vasta kun kaikki on laitettu. Ehkä sitten voisin taas laittaa ne ylimääräiset haat – puitteet vaikuttaa puulta.

Aamulla oli pakko aukaista ikkunaa, koska sisälle oli tullut viemärin hajua (vau mikä herätys). Siinä sitä sitten möllöteltiin Zetorin kans vierekkäin, naamat raossa. Telineet on heti tuossa. Z on just sellainen jäppinen, jolle heti iskisi mieleen lähteä vähän kävelylle :-(

Himbe!

osittain edelleen peitossa oleva ikkuna, mutta raksat on ropineet osan suojamuovia pois joten näkymää pihakoivuun ja naapuritaloon on hiukkasen

Zetor: Kotona ollaan! Kaikenlaista on jouduttu kestämään, että tähän on päästy. Ekana suljettiin vessaan, sit ajettiin autolla ja sit taas suljettiin vessaan. Hö! Siellä en kyllä viipynyt kuin hetken, heti tupatarkastus ja tajusin: KOTI! Ja kattokaa, ne on jättäneet meille vähän näkymää. Nähdään ulos! Ei paljon mut kuitenkin.

Ilona: Joo, pentu ryntäsi tosiaan heti kohti tuntematonta, kun vessan ovi aukesi. Mä sentään maltoin miettiä hetken. Mutta ruokapussin rasahdus vei mut inuiit..intu..tiit… vaistomaisesti omalle ruokapaikalle. Olen myös nukkunut ihmisen petissä jo kaikkina kolmena yönä. Vieraspaikassa nukuin vain päiväunilla ton vieressä. Kotona eri juttu!

Zetor: Tipuja ei kyl näy hyvin. Mutta edes jotain. Setiä kulkee tuossa ikkunan ohi, onhan sekin tavallaan jännää.

ilona nököttää nättinä mun konttorituolilla, silmät kii tietenkin koska kamera

Ilona: Toinen juttu. Saan olla ilman Atopicaa JEEE! kunnes rokotettu EI-JEE! ja rokotuksesta pari viikkoa. Mut voi. Ihminen huomasi, että oon rapsuttanut leuan alta kuulemma ihon puhki :-(

Zetor: Sä oot vähän tommonen. Sit joudut HoitoToimenPiteiden kohteeksi. Onks siistii?

Ilona: Mutsis oli siisti.

Zetor: Totta. On vieläkin.

zetor roikottaa pöydältä tassua lelulaatikkoa kohti, Ilona nuokkuu viereisellä tuolilla

Zetor ja Ilona: Me ei kyl haisteta täällä mitään outoa, mut ihmisen mielestä täällä ei haise kodille vaan remontille. Mitä välii. Kotona ollaan!

Zetor: Ja mä kyllä tiedän, missä laatikossa on villalangat ja punainen piste!

Hurja Tartsan

No voi hemmetti, sydärikö tässä pitää vielä saada! Eilen vaatekaapissa sama juttu – niin korkealle kuin pääsee. Eikä tietenkään mun vaan vuokraemon kamoissa. Ja olen sentään leikittänytkin noita tänään…

Zet miukuu ja kököttää helevatin korkealla katonrajasssa keittiön kaapin päällä

nyt se tulee alas kaapin päältä, ottaa tassuilla tukea ensin seinästä ja sitten hop

Ihminen on tylsä!

Zetor ja Ilona: Juuri mitään iloa siitä ei enää oo. Ellei sitten tykkää nukkua sen kainalossa, onhan sekin tavallaan ilo. Mutta huh-huh muuten. Se vaan kasaa tavaraa keskelle kotia ja loput ajat lojuu. Ei ole leikittänyt meitä noin sataan vuoteen. Pitäiskö muuttaa pois?

langat roikkuu tuolinkarmilta ja kissat tuijottaa niitä passiivisina

Ilona jatkaa ei-leikkimistä lankojen tykönä

Ilona vaihteeksi tuijottaa lelukoppaa

zetor pällistelee tuolilla muuten vaan, kun ei oo muutakaan tekemistä

Zetor ja Ilona: Ai niin, mehän muutetaan pois.