Ucceleita ja leikittävä täti

Ilona: Remppapäivitys! Sanottiin, ettei uccelit tule sisälle. Ei tarvi jänskättää, ei tule. JA PÖH. TULIVAT.

ilona kattelee ikkunasta sivummalla olevia remppaukkoja

Zetor: Ei hätää, Ilonalla on oma paikka sängyn alla. Mä olin työnjohtajana, luonnollisesti, kun uccet purki tuo nurkkakaapin.

zetor tuolinselkämyksellä vahdissa, kaksi kuvaa

Ilona ja Zetor: Sit seuraavana päivänä tuli ucceli uudestaan ja vielä kerta. Sit oli meiän ihminen kans kotona, ei jänskättänyt paljon yhtään.

Zetor on löytänyt paikan lattialle heitetyn päiväeiton uumenista, söpöstelee siellä näköjään koko yön. kaksi kuvaa

Zetor: Näin relaa kissakääryle! Meillä kävi leikittävä täti Turusta asti, ihan voipuneeksi leikitti. Hihii!

Ilona: Mäkin leikin aina kun on hyvä leikittäjä!

Mainokset

Rinsessaa hoitamassa

Rinsessa: Nimeni on Sessa. PrinSessa. Asun samassa talossa noiden maalaiskissojen kanssa. Itse olen sentään Israelista. En halua muistella sitä enempää.

Maalaisten ihminen antaa ruokaa ja korjaa kakat niin kuin kunnon orja ainakin. Lisäksi opetti uutta leikkiä lankakerän kanssa. Oli kiinnostavaa katsella pari päivää, kunnes oivalsin idean: minun oli tarkoitus vaania ja jahdata kerää. Siispä vaanin ja jahtasin. Jotain palautetta orjalle, ettei se masennu.

Olisin lukenut lehteäkin, mutta orja vaati tuoreen lehden. Minulle tarjosi eilistä. En moiseen sentään.

kokonainen sessa hesarin päällä, vihainen ilme

sessan jalat ja massu hesarin päällä

Uusi haju

Ilona ja Zetor: Hui, ihminen kävi hakemassa pihalta nuita tommosia. Ihan meille. La-ven-te-li kuulemma.

Ilona: Tälleen lattialla vaarattomia.

Zetor: Mutta ihminen näytti lehden oikeen hajun meille sormesta. HYI! Hypättiin kumpikin taakse päin!

Ilona: Älä nyt hulluna pure niitä, saat vielä samaa hajua nenuus!

Zetor: Mä ihan varovasti vaan…

kolme laventelinoksaa eteisen lattialla ja kaksi nenua tutkimassa niitä

Leikittäjä!

Ilona ja Zetor: Puuh! Meillä kävi vihdoin kunnon leikittäjä. Oma ihminenhän on semmonen laiskaper-mato. Lisääkin mahtuu!

sandra leikittää lilalla langalla zetoria, joka on hänen takana

ilona kyttää sitä samaista langanpäätä

Pitkä kissajuttu

HS:n Kuukausiliitteessä on pitkä ja monipuolinen kissajuttu!

Pieni lainaus:
”Kissat ovat herkkiä, pelokkaita eläimiä, joille rutiinit ovat tärkeitä. Kognitio­tutkimuksen ansiosta tiedämme, että kesy kissa ei koskaan kasva samalla tavalla aikuiseksi kuin kaukainen esi-isänsä villikissa. Se käyttäytyy vähän kuin pentu koko elämänsä ajan: puskee, kehrää ja leikkii. Kissat ovat usein leimautuneita omistajaansa, jota ne pitävät emonaan, isokokoisena ja hieman erikoisen mallisena karvattomana kissana.”

Ilona katsoo epäilevästi kameraan

Siinähän mietitte

Mikä helle?

Ilona ja Zetor: Moikkuli, jäbändeerokset ja beibeet! Arvatkaas miten meille kävi. Ei paljo mitään tiedetty jostain helteestä, kun on toi valkoinen pilaamassa maisemaa! Tai siis toi oli tuhmasti sanottu, koska se valkoinen piti myös isoimmat kuumat aallot poissa täältä. Kiitos, valkoinen muovi. Ihminen laittoi parina yönä ikkunan auki, mutta ei tullut yöperhosii tai mitään. Huono saaliskausi kaikkiaan!

Zetor: Tai mä sain kyllä kiinni yhen leppäkertun pennun. Oli nami.

Ilona: Ihminen on ihan hirveeeen laiska, se ei tee mitään. Toisaalta, sen vieressä on kiva nukkua parit päiväunet. Ollaan nukuttu ihan kolmestaankin välillä.

Zetor: Setäraportti. Niitä on edelleen. Tänään oli eka päivä pitkästä aikaa, kun ei nähty yhtään uccelia. Mutta kuultiin kyllä! On yks iso pora, joka meluaa kamalasti. Se aloittaa aina aamusta. Sit on pari pienempää, ne ei melua niin paljon.

Ilona ja Zetor: Tähän loppuun vielä sen verran, että arvostettais kovasti jos joku tulis leikittämään. Kuulemiin.

Kaverit naamakkain lojuvat kirjahyllyn päällä, Zet katsoo kameraan mutta Ilona tietty sulkenut silmät

Kotisimba

pelkkä Zetorin naama silmät selällään

Zetor: Pssst. Apua. APUAAAAAH! Ihminen on tullut hulluksi! Se nostelee mua ja sanoo ”This is your kingdom, Simba!”. En mä oo mikään Simppa! Simppa asui naapurissa, mutta sehän muutti pois jo kaksi vuotta sitten! Pelastakaa sekopäältä!

Ilona jaksaa raottaa silmiään kommntoidakseen

Älä nyt painikoi, pentu. Se on vaan saanut virikkeitä ja sit se menee tuollaiseksi.

Näitä elokuvia me

Nyt meillä on uusi lempparileffa: Lemmikkien salainen elämä! (arvostelu) Kakkososa (arvostelu) on jo teattereissa, pitää varmaan mennä vilkaisemaan sekin, vaikka helmeileviä kehuja ei ole saanut. Riot taitavat olla viimosimmt lasten animaatiot, jotka olen katsonut, ja siitä on jo vuosia. Loistavia olivat mielestäni. Eiku hei, totta kai Saapasjalkakissa! ♥

Vaan Leijonakuningas, sitä odotan tosissani ja pettymys on giganttinen, jos se ei oo hyvä. Toki oon nähnyt alkuperäisen, mutta siitähän on sata vuotta.

Zet lojuu pöydänreunalla ylväässä asennossa, silmät kiinni ja korvat pikkasen tarkkailemassa taaksepäin

Leijonakuningas, c’et moi!

Ilona kuittaa haukottelemalla tuolinpäällisellä, pöytäliina peittää muut osat paitsi tassut, massun ja haukottelavan suun

Queen of Everything, c’est moi.

Parasta lankaa, ja lisää luvassa!

etualalla punainen möykky eli lankakerä, taempana Zet kiinnostus isona silmissä

(kuva lisätty 5.7.)

Ilona: Tuo tenava on HULLU!

Zetor: Normaali saalistava eläin.

Ilona: Neulomusihminen (ihana) kävi ja toi meille lisää punaista alpakkalankaa (PARASTA). Sit noi ihmiset keksi heittää sitä keränä Zetorille, ja tiättekö – jätkä sekosi. Se puristi kerää suussaan ja silmät mustikoina MURISI mullekin. Hän oli nyt sitten saanut saaliin! Ihan hupsu lapsi.

Zetor: Maailman paras saalis, punainen alpakka. Saan lisää parin viikon päästä! Murisen sulle sitten taas! MURR!

Ilona: Parempi saadakin, kun tään nykyisen oot jo sotkenut silleen ettei sillä enää voi kukaan leikkiä…

Karrin jalat näkyy, leikittää punaiella langalla kahta kissaa

Neulomusihmisen perhe kävi myös leikittämässä hetken.

Zet roikkuu puoliksi pöydältä tassu lankalaatikon suuntaan

Tiiän kyllä, että se lanka on täällä laatikossa.

Ilona oikea tassu suorana nukkuu kirjahyllyn päällä, sieg heil

Ilona heilaa heinäkuussa

Eikä taaskaan kuvia

Medkattare! Tapasin keskiviikkona, kas blogisynttärinä, kissamaailmani legendan ja suuren idolini Patsyn. Tarvittiin suomalainen nainen, ennen kuin Gili Trawangilla kunnolla käynnistyi eläinsuojelutoiminta. Ja mitä kaikkea siihen on kuulunutkaan: klinikka, ilmaiseksi työskentelevät eläinlääkärit ympäri maailmaa, kissakauppa, omat kissat tietenkin, hevoset, muut… ei siellä asiat ole muilla eläimillä sen paremmin kuin kissoillakaan. Ja nyt juuri saarelle on saatu ensimmäinen vakituinen eläinlääkäri! Ajatelkaa.

Ei oo persiillään maannut hiekkakikkareella tämä nainen.

Tapasin hänet lyhyesti baarissa, ja yritän ehkis nähdä tässä vielä uudestaankin. Koska se on vain kuukausi kun P on Suomessa noin yleensäkin.

Toi mukanaan I hate you –kissapaidan :-) Tykkään Patsyn muotokielestä ja naiveista kissapiirroksista. Täällä lisää koko kissaprojektista ja kaipa se tilinumerokin jostain löytyy.