Monitätinen viikonloppu

Zet lojuu käsi poskella yhden palloradan päällä ja toinen rata ja hiiruli näkyy takana. Mietteliäs katse alaspäin.

Oispa ees leluja.

Vähän toisesta kulmasta sama

Oispa kissatätejä.

Edelleen sama asetelma, mutta nyt Zet kattoo suoraan kameraan.

Ihminen! Jooko joo heti?

Ilona suu auki huopatossuun nojaten eteisessä pitkällään

Eeeeei! Ei mitään tätejä enää! Eilenkin oli!

Ja kuin taikaa…!

Ylhäältäpäin kuvattu kun kaverini A leikkii Zetorin kaa palloradan vieressä

Eka täti!

Ilona Merjan sylissä, napakka ote ettei karkaa heti

Toka täti!

ja onhan se ohimo harvakarvainen ja vertakin näkyy. Ilona-parka.

”Näytä sun ohimo-parka”, ne sanoo. Mikskähän mä oon sängyn alla vieraitten aikaan, mitä luulette?! HÖH.

Mainokset

Ongelmia ja oikeita ongelmia

Ilona: Täältä sängyn alta huutelen – josko joku tarjoaisi hyvän kodin nätille tytölle? Mua kidutetaan täällä, uusimpana nyt jotain öljyä suuhun. Lekuri kuulemma käski ostaa, kun mul on karvattomat kainalot ja ehkä vähän muitakin karvattomia kohtia. En kunnioita enkä tykkää! Hakekaa mut pois täältä.

Zetor: Äh, älä nyt, Ilo. Ei toi ole mikään ongelma. Sä oot vaan niin herkkis! Kato. TÄLTÄ näyttää oikea ongelma:

Aivan! Kattolampussa on kummitus! Osoitin sitä ihmiselle melkein koko illan ja huusin ja näytin. Ihminen väitti, että siellä ei ole kuin valo. Sanoi, että vois olla hiljaakin. Ei voi olla hiljaa, kun on kummitus!

Sit ihminen nosti mut valon luo ja katottiin yhessä. Mutta silloin se haamu oli jo lähtenyt, koska ei siellä mitään ollut… *köh*

Ensimmäinen kerta (?)

Ilona hyppäsi just syliini itse. Houkuttelematta. Pyytämättä ja yllätyksenä. Näytti vaan siltä, että olisi saattanut hypätä, joten siirsin läppäriä kauemmas polvia kohti, jotta hänelle jää tilaa asettua syliini. Tämä saattoi olla ensimmäinen kerta moista. En ainakaan muista, että koskaan olisi tapahtunut :-0

Kuvatosite on laadultaan ihan hirveä, koska mulla ei ollut muuta kameraa kuin Photobooth. Keskeytin katsomani elokuvan ja otin pari kuvaa. Ja sitten aivastus hiipi kohti nenääni, yritin pidätellä ja ihan en onnistunut. *TSIH!* Tottakai typykkä lähti samantien. Tuleekohan enää ikinä.

siinä se ilona näyttäis olevan mun sylissä, violettia villatakkia vasten

Tämä rohkeusnäytös saattoi johtua siitä, että olen ollut nyt tosi paljon kotona viikonloppuna, ja kumpikin kissa on myös möyrinyt petissäni sekä päiväunien aikaan että yöllä. Eli ollaan oltu lähekkäinkin. Mä aina sanon, että ihania nää Ilonan rohkeuskohtaukset, mutta valitettavasti ne ei kumuloidu sen päähän, vaan mä olen taas huomenna pelottava. Mutta ehkä sillä on jotain kumuloitunut, koska se itse tuli syliin. No, vastahan Ilo tulee nelivuotiaaksi ensi kuussa, niin että sillä on hyvää aikaa vielä toiseenkin hyppyyn :-))

kisut kahdestaaan petissä, zetorin nenu melkein koskettaa ilonan poskea

Ilonan ihosta uusi asia. Kaulasta lähti taas karvaa ja tuli punoittava kohta. Pian myös oikealle ohimolle tuli punainen piste, ja kohta vasemmalle. Kokeilin toisenlaista: vain puhdistin aamuin illoin. Ei voiteita, ei kuuppaa. Ne parani vähän yli viikossa! Ei ole hajua siitä, mistä ne nyt alunperin tulivat. Ulkoista syytä en keksi, joku sisäinen herkkyys sitten ehkä kuitenkin. En nyt tiedä, uskaltaisiko ruokavaliossa tehdä mitään kokeiluja. Hyvinhän nuo raksutkin on maistuneet, ei sillä.

lähäri naaman sivusta jolloin ohimo näkyy hyvin

Tuollainen punainen pilkku ohimolla

EDIT 9.10. Ilonan nimppari!

Hyörimys ja kieppumus

Ilona: Tulin vaan sanomaan, että liikaa tulee pilleriä nyt, vaikka pieneksikin pilkottuna. Inupektiä joka päivä yks, ja sit biotiinia joka päivä puolikas! Ookoo, siis mullahan oli kylläkin kauniissa turkissani hilsettä, ja se lähti pois heti kun aloin nappailla biotiinia. Kun taas ohimolle tuli punainen läikkä heti kun aloin nappailla biotiiniä!

Ei kylläkään tiietä, tuliko se punainen biotiinista vai olinko käynyt pari kertaa liikaa Zeturbon kupilla vähän maistelemassa. Mutta punainen hävisi viikossa. Ei voiteita eikä kuuppaa, jei!

Mut hei, mulla on uusi matto! Tässä on ihana, ihana pyöriä ja hyöriä ja kieppua! Enkä kylvä hilsettä mustiin kohtiin, hihii!

PS. Palkitsin ihmisen menemällä nukkumaan sen tyynylle yöllä. Annostelen valtaani harkitusti!

uusi mustavalkoinen puuvillamatto designmarketilta, siinä söpöliini kieppuu melko innoissan kaksi kuvaa

Kiep!

Pyör!

Huolena…

No niin, eihän Ilonasta taas sen selvempää tule. Katottiin, että punaiset on menossa pois vasemmalta ohimolta – niin olikin, mutta seuraavana päivänä niitä oli lisää ja myös oikean silmän yläpuolella turvotus ja punainen pilkku. Ajattelin silti, että edetään vain puhdistuksilla, kun eihän tuo raavi itseään.

Kuka arvaa? Jep, seuraavaksi alkoi raapiminen. Jopa kaulaansa sai neito porattua reiän. Ikävää. Oltiin jo suuntaamassa lääkärille, kun ajattelin, että mitä suotta kissaa sinne raahamaan, ei siinä mitään uutta ole. Meen vain hakemaan lääkkeitä.

Sainkin. Lisää kortisonia ja yllärinä ei Isadermiä vaan Vetramiliä. Ei mitään hajua mitä Ilo tästä voiteesta tykkää – onhan se älyttömän tahmeaa, mutta ihmisen nenään ihanan hajuista. Näillä ja ilta/aamukaulureilla eteenpäin parisen viikkoa.

Ja siis, myös tämä – samoin kuin se edellinen iho-ongelmasetti – alkoi ei mistään. Ei mistään sellaisesta, jonka voisin tunnistaa. Kai tätä on pakko alkaa tutkia kunnolla jossain vaiheessa, jos tää nyt tällaiseksi menee, että saa jatkuvasti olla kauluri sojossa.

Ilonarölli köllii petissä masu ylöpäin ja kaikki tassut levällään. Ihan porno

Wot?

a.k.a. Huolena & Murheena

Ilonan iho ei vaan ikinä tuu kuntoon :-( Meillä oli just äsken tämä ei-mistään-syystä tullut ohimoiho-ongelma, jossa eri alueet parantui ja paheni eri tahtiin. Saatiin noin kolmessa viikossa se selvitettyä, Ilona repi itse viimeisen ruven korvan vierestä, ja pari päivää siitä, eli noin eilen iho oli ehjä. Sekunnin. SAMANTIEN toisesta reunasta alkoi mennä huonoksi – silmän yläpuolelle ilmestyi turvotusta, ripset lähti, ilmaantui pari punaista pilkkua ja tänään alueelle on jostain tullut myös sinistä! Ei jumalauta tästä tuu mitään…

Huomenna sitten vissiin tohtorille taas. Kortisonit ja voidekin alkaa loppua. Hei Ilona Huolena Murheena, taksikyyti odottaa!

Kuvat täydentää

Zetor ja Ilona: Halutaan lisätä tähän vielä muutama kuva. Kuvat selittää!

Ekanakin: punainen villalanka. Rakas, rakas lanka!

Ilona hyökkää langanpään kimppuun maton päällä

Naps!

Ilona pitää lankaa tieukasti tassuissa mattoa vasten

Hehee, lankavanki!

kolme kuvaa kun nää kaksi langan kimpussa maton päällä, tai Ilona enimmäkseen

Zetor: Kuten näette – annan Ilonalle leikkivuoron aina kun se haluaa! Sisälläni asuu pienenpieni herrasmiehen aihio! (Ehkä.)

Ja sit silmäys traumaosastolle, eli Ilonan ohimo. Kuudes päivä puhdistusta voidetta ja ilta/aamukauluria menossa. Ensin meni pahempaan suuntaan, nyt kai jo parempaan.

täs näkyy ihottuman lisäksi myös Ilonan naamaa sivusta, söpö nenu

lähäri huonosta kohdasta

Mutta kun!

Zetor pöytälaatikon edessä tuolilla tuijottaa suurin silmin kameraan

Mutku täältä lootasta mä sain sen villalangan yks päivä!

Zet yrittää raastaa hampailla pöytälaatikon lukkoa

JA MÄ HALUUN SEN MYÖS NYT!

Ilona sängyllä kauluri päässä, nyrpee ilme

Se on lukossa. Turha riehua.

Zet edelleen pöytälaatikon luona tassu ojossa

…mutku mä haluuuuun…

Zetor: Iltsu! Sulla on taas hassu hattu päässä! Miks?

Ilona: Ei tietoa. Tai siis ohimo auki, mutta en oo syönyt mitään kivaa eli vaarallista. Kuuppaa, puhdistusta ja ällöö voidetta pukkaa taas ilta ja aamu. Tää on niin tyhmää.

Zetor: Mut miten voi olla iho rikki, jos ei oo mitään syytä?

Ilona: Nii-i.

Annoinkohan Ilonalle väärän nimen?

Jo mä ajattelin, kun Ilona ei hypännyt pesukoneen päälle kotiin tullessani. Se on niin selvä merkki jo nykyään: kaikki hyvin, jos hyppää. Jokin ei hyvin, jos ei hyppää. Siispä odottelemaan lisäinfoja. Ja bingo: pepunpesua. Eli kaksi viikkoa kokeilemani lisäraksut (Zetorin, mutta Ilona tykkää niistä) z/d:n jatkeeksi on siis alkaneet olla huonoksi iholle. Kuten melkein kaikki muukin.

No, pepusta oli vasta vähän nuoltu karvaa pois ja ohimolla oli yksi ihon rikkonut raapaisu. Onneksi meillä on tätä kotiapteekkia, eli lunttasin vanhasta vetskun mailista kortisonin annostuksen sekä puhdistin ja voitelin huonot kohdat. Kauluriahan siitä tuli, mutta vain puoli tuntia, ja veikkaan, että vain iltaisin. Kortisoni vie kutitusta pois.

Nyt pääsen sitten taas vahtimaan sukkana Zetorin kuppia. Kyllä ois niin helppoa, kun olis kaksi kaikkiruokaista. Vaan kun ei. Onneks on edes kaksi mukavaa, nättiä ja rakasta :-)

Ilona pesee rintaansa etutassu nätisti koukussa

Huis-huis-huiskale!

Ilona ja Zetor: Kaikki ihmisen ostokset ei suinkaan ole onnettomia! Ok, suurin osa safkoista on – mikä se kalkkunavitsi oli kans olevinaan??! – ja tuo petihän nyt on ihan naurettava. Mutta TÄMÄ ei oo huono:

noin 40 senttii pitkä huiskalemallinen sulka, turkoosi

Zetor: Kyllä Ilonakin vähän tota, mutta turkoosi huiskale-huis-hais-huis on mun uusi lempparisuperi! Ihminen koittaa olla niin nopee, etten saa sitä revittyä. En paljo saakaan… mutta musta on ihan reiluu se ajatus, että niin luonnossakin: oo tarpeeks nopee, niin saat kiinni, mut hitaanapas et saa. Siksi kehitän nopeutta ja hyppyvoimaa koko ajan!

Ilona: Hyvin sä kyllä hyppäät. Mul on jotenkin ihan erilaiset jalat. Ei ponnaa niin hyvin.

ilona-tepsuttaa-keittio%cc%88sta-huoneen-puolelle

Zetor: Niin, siitä ”kalkkunavitsistä” vielä. Toi yks osti pakastekalkkunapaloja, jos Ilona haluis syödä toisena ruokana niitä. No ei. Nyt on tilanne, että mäkään en viiti syödä paljon muuta kuin z/d. Ja Ilona siis kans vain sitä. Namia. Mut ihminen sanoo, että siinä on liikaa viljaa ja sit tulee ”more to love”. En tiä. Vähän vaiheessa taitaa olla taas eli edelleen nää ruokailut.