4-6 viikkoa toinen koti kissoille

Kävin julkisivurempan infossa. Tammikuun lopulta maaliskuun alkuun parvekkeita piikataan alas. Melu on niin kammottava, että täällä ei voi pitää eläimiä. (Paitsi viikonloppuina.)

Päässä risteilee erilaisia paniikkivaihtoehtoja.

Kyllä tämä varmaan jotenkin järjestyy.

Mainokset

Onhan Ilona tietysti sitäkin

M tuumasi saatuaan silittää Ilonan paksua silkkiturkkia peräti puolisen minuuttia ennen kuin tyttö hatkasi:
”Ihana turkki! Mutta voi kun se on kiinni tuollaisessa pihtarissa.”

Ilonan kieli on puoli metriä ulos suusta kun se nuolee huuliaan Mintun jalan vieressä. Onnistunein laukaus ikinä

PIHTARI??! Entä jos syön sun jalan? Mites sitten suu pannaan?

PostNord

PostNord – siis tämä Zooplussan 0,99e-hintainen kuljetuspalvelu – on parantunut noin miljoonalla prosentilla. Ensinnäkin, niiltä tulee aikaikkuna päivistä mailitse. Sitten tulee tekstiviestillä aikaikkuna tunneissa: sopiiko sulle? voiko jättää paketin vaikka et ole kotona? puhelin? ovikoodi? email?

Ja sen jälkeen kun on vahvistanut noi (tai muuttanut aikaikkunaa) kundi vielä soittaa kun on lähellä tulossa: ”Oletko kotona?”. Ja sitten paketti tulee muutaman minuutin päästä.

Ei meinaan ollut tällaista vielä viime kesänä vai toissakesääkö se oli, kun sähisin pää punaisena PostNordin asiakaspalveluun, että saatana se paketti tänne ja justiinsa, siinä on päällä sekä ovikoodi että mun puhelinnumero ja sitä ei muka voitu toimittaa, runkvistit.

vain tyhjä pahvilaatikko ja zooplussan vihreää muovinauhaa näkyvissä

Mikä tärkeintä: laatikko!

Uusin keksintö

ilona kyttaa zetorin pelaamista sivusta

Ilona: Tuotasnoin. Pelaako se pallorataa teltan LÄPI?

zet selin, pelaa pallorataa teltan läpi neljä kuvaa

ilona kyttää zetorin peliä

Ilona: Jep, kyllä pelaa. Kaikkea sitä ehtii näkemäänkin.

Tätä nyt ei usko kukaan…

… mutta Zetor oppi juuri soittamaan tuota japanilaista kelloa, joka on katosta roikkuvan himmelin keskiössä. Eiku takajaloilleen ja *pling!*

Kiintoisia yöherätyksiä odotellen.

himmeli katossa

zetor tuijottaa ylös kelloa

Tietenkään en saanut kuvaa kun se kilauttaa. Mutta katse siinä nyt kuitenkin.

Ei ole monella

Kirjanmerkki Sandralta

Mieletön lahja. Rakastan tuota niin paljon etten ehkä voi käyttää! Eiku voin. Se on samanlainen kummaltakin puolelta ja laminoitu ja …ihana. IHANA.

Ilonan superyllätys

Rakastan Ilonaa niin paljon. Sen omia juttuja ja ylläreitä. Ilo tulee mua vastaan ovelle huudellen pikkuäänellään ”iii! iii!”. Sitten pitää lelliä heti. Nyt on ollut tarjolla kaikenlaista uuttakin.

Neito ei kehrää suunnilleen ikinä ilman että leipuroi samalla, mutta pari päivää sitten kampasin häntä vessassa, ja niin vaan pikkuinen kehräys käynnistyi! Tähän voisin lisätä myös typyn vasenpuolisuudesta: vain vasempaan suupieleen otetaan sormea, ja vasemman takareiden rapsuttaminen antaa huippufiiliksiä.

Hupaisin on Ilonan kömpelyys liikkuvan lelun saalistamisessa. Kun sulka kiitää lattialla, Zetor yrittää kiinni heti. Mutta Ilona saattaa jahdata sulkaa sen ohi juosten, tai pahimmoillaan asettuu venyttelemään pakenevan lelun viereen. Ei pärjäisi luonnossa kahta sekuntia, näin ollaan tuumittu Zetorin kanssa.

Suurimman yllärin Ilona järjesti eilen. Muistatte ehkä, että meillä on Sedät-pariskunta, joiden nähden Ilona ei ole koskaan tullut sängyn alta. Siis neljään vuoteen. Sanovat sitä mun mielikuvituskissaksi. Mutta eilen toinen Setä istui täällä pari tuntia, ja jo ekan tunnin jälkeen Ilo marssi sängyn alta ja suoraan eteiseen painimaan Sedän kenkien kanssa. Miettikää, oltiinko häpnaadilla kolautettuja! Myöhemmin typy haisteli vielä Sedän sormia. Kyllä nyt on maailmankirjat… Voihan Ilona!

kuusi kuvaa kun ilona painii kenkäparin kanssa eteisessä. parissa kuvassa naama syvällä kengässä. Monessa kuvassa vain nautiskelee.

Zetorilta meni hermot heti kun Ilona tuli sängyn alta. Olisi pitänyt päästä painimaan ja juoksemaan. Ilona sanoi kovaa (ja minä myös), että ei ole hyvä hölmöilyn hetki, poitsu. Eletään harvinaisia minuutteja, nyt pitää vallita rauha!

Ilona, pikku huijari

zetorin silmät, vähän levitetty kuvankäsittelyllä

Zetor istui lipaston päällä ikkunan edessä ja katseli ulos. Minä istuin pöydän ääressä parin metrin päässä.

Ja sitten Ilona veti vessan.

Tämä teidän olis tosiaan pitänyt nähdä! Zetorin silmät levisivät, jos mahdollista, vieläkin isommiksi. Se katsoi minuun (”tuo on tossa!”) ja jäi tuijottamaan vessan suuntaan (”ei tuonne mennyt ketään!”). Sitten se lähti varovasti hiipparoimaan vessaa kohti, ja eikös sieltä kohta ryntää kaksi kissaa hirmuista kyytiä peräkkäin hännät pystyssä :-D

Ilona, meiän hupsu. Ja sit tää toinen hupsu. Aina niistä jokin riemu repeää, ei tarvii pitkään odotella. ♥

Vuoden 2017 viimeiset päivät

kissat istuu kuin kaksospatsaat sängyllä, ovelle tuijottaen

Kääk, huomio! Käytävässä liikkuu joku! Ei kai se tule tänne?

Kissojen ja ihmisen suureksi iloksi meille saapui Innokas Leikittäjä vuoden toiseksi viimeisenä päivänä! Pitkä sessio alkoi hiukan uneliaasti, koska päikkyaika, mutta loppua kohti Zetorin valtasi maaninen metsästysvaisto eikä lentävä sulka meinannut ehtiä enää millään karkuun!

zetor teltassa langanpään kanssa, ilona tarkkailee teltan sivusta

zetor on jo kumonnut teltan ja makaa itse siellä sisällä, satu leikittää villalangalla

ilona lähetyy zetoria, joka makaa litistämänsä teltan sisällä ja leikkii sadun heiluttamalla langalla

ilona haistelee zetorin peppua vaikka toinen yrittää leikkiä langan kanssa

satu ottaa kuvaa zetorista rähmällään lattialla

Ilona istuu nättinä

kaunein ikinä naamakuva ilonasta. Sielukin näkyy silmistä

Katsokaa nyt tuota kuvaa yllä. Se on niin ihana, että mieli tekisi itkeä! Ilonan sielu näkyy silmistä! Mahtava kuva, Satu!

zetor vähän hassu ilme päällä lattialla, kyttää ylöspäin

zetor kyyhöttää nättinä pöydänkulmalla

Vuoden viimeisenä päivänä Ilona ilahdutti ihmistään relaamalla vastoin odotuksia. Me nukuttiin vierekkäin päiväunia, ja vedin Ilonan sitten petiltä rintani päälle nukkumaan ilman että se kunnolla heräsikään. Ja se jäi siihen! Ensimmäinen kerta! Siinä se nukkui sellaiset puoli tuntia, välillä vähän kiepahti ja vaihtoi asentoa. Yksi kiepahdus tuotti sitten sen, että hän valui alas takaisin petille. Eli ei varsinaisesti edes lähtenyt pois tahallaan. Olen niin iloinen tästä! :-)

Zetor taas tulee kyllä rinnan ja massun päälle joka aamu, ja iltaisinkin leipurointi sujuu mukavasti pehmoisen massun päällä.

Rattoisaa ja rakkaudellista uutta vuotta kamuille!

Kiva tönö

Ilona siis istuu turkosissa uudessa teltassaan sivistyneesti ja katselee oviaukolta ulosa

Tenava hei, NÄIN istutaan teltassa. Sivistyneesti.

Aivan, Zetor on siis ryöminyt teltan alle, koska voi.

Niin mut mä saan olla teltan alla, jos huvittaa! Tykkään olla alla! Kaiken alla!

Lapset sai siis teltan. Siinä on sisällä myös pikkuisella moottorilla pyörivä höyhen. HIGH END TENT!

Ja sehän oli keskisuuri ihme!

tässä taitaa nyt olla neljä kuvaa jossa Ilona tutustuu telttaan eestä ja takaa

teltan pahvipaketti

Tämmöisessä myytiin

Nyt kolmantena päivänään teltta saa jo kyytiä ympäri mattoa. Kurina vaan kuuluu, kun isäntä riehuttaa telttaa ja kutsuu Ilonaa leikkimään :-D

(puolentoista minuutin video Flickrissa)