Sillä sipuli

Jätin sipulit työpäiväksi pöydälle, kun eihän kissat ole sellaisista kiinnostuneita.

Eipä.

kaksi kuvaa kevätsipulin raatoja lattialla

Loppuja etsitään vielä.

Järkyttävän suosion saanut messulippuarvonta

Liput on arvottu kahden osallistujan kesken. Kaisulle lähetän 2 lippua kotiin, Kibs on saanut pari sähköistä lippua. Onnea voittajille! Ja ehkäpä nähdään messuilla :)

kissat istuu ikkunalla ja tuijottaa ulos. Luntahan siellä

(meillä ei oikeasti enää ole lunta – vanha kuva)

Messuja kohti

*Arvonnan tulokset*

Käytiin tuolla Royal Caninella Eläinystäväni-messujen esileikityksessä. Kiitos tarjoiluista, kasseista ja pläjäyksistä heille! Lähdettiin sieltä sitten Penan ja Punkun emännän kanssa taxicäbillä meille. Kuski alkoi perillä valittaa, että niin painoa kerryttää ajohomma, x vuodessa tullut 15 kg lisää. Maltoin olla ehdottamatta, että painonhallinnallisesti voisi nostaa edes pertsansa penkistä auttaakseen isoja kantamuksia raijaavia keski-ikäisiä asiakkaita, mutta tunnetusti älyttömän hyvin käyttäytyvänä (läppä kännis, vitsivitsi) henkilönä en pystynyt. Joskus pitäisi vaan kovettaa sydämensä ja paukauttaa silloin kun sauma on. Taksikuskit – monenlaisia niitäkin on, mutta dorkat jää mieleen!

Eläinystäväni-tapahtuma siis Messukeskuksessa la-su 22.-23.4. Samalla lipulla kaikenlaista: Lapsi, Kädentaito, Eläinystäväni, Model Expo, OutletExpo. Voisin tässä arpoo yhdelle henkilölle kaksi lippua, eli joku ja sen kaveri voisivat tulla messuille vapailla läpyillä. Voi osallistua kisaan kommentoimalla tähän postaukseen 16.4. mennessä, mutta edellytyksenä on, että on aiemmin kommentoinut tähän blogiin. Sen näkee helposti, koska ekaa kertaa kommentoivat jää haaviin. Haha! Selvitellään ne liveosoitteet jne. sitten, eli muista jättää joku järkevä kontaktiosoite.

Zetor hassu ilme naamassa koska pyydystää huiskaa huopakopassa.

Eihän mun tartte lähtee messuille?!

Todellinen rinsessa

Lähdettiin siis lekuriin, vaihteeksi Ilonan kanssa. Tutkimukset ja labrat ei paljastaneet mitään. Terve kissa, joka ei syö. Ja joka joutui myös nesteytykseen, koska kerta pelleilee ravinnon kanssa. Ja joka sai ilmeisesti suuresti kaipaamaansa huomiota, koska…

vilkuilee ovelana kameraan mun sylissä

Hirnuvirnu! Näin sitä vaan saadaan huomiota!

… kehtasi leipuroida ja kehrätä mun sylissä kun lääkäri lähti tekemään labroja ja jäätiin kahdestaan.

pisti pään piiloon mun kainaloon kuten Zetor perjantaina

Kun päästiin kotiin, tyttö ravasi suoraan ruokakupille, söi, ja teki sitten toisen terveen kissan elkeen eli hyppäsi pesukoneen päälle. Lopulta antoi pikkuhirviön vielä pestä päänsä, ja tuolla ne nyt nukkuu vierekkäin. Eli melko varmaan tässä oli kuitenkin kyse vain erityisherkästä rinsessasta, jolle kaverikissa ei saa olla väärän hajuinen tai koko elämä menee palasiksi ”with a deafening sound”.

Eikähän tässä olla vielä nähty kuin yksi ruokakupilla käynti. Niitä on paras järjestyä tänään heti pari lisää. Tuolla on possunsydäntä taas sulamassa. Tai pakkoruokinta. Taas voi valita ihan itse.

Huomauttaisin vaan, kissat, että ei se huutonetti mihinkään mene, siellä on ovi raollaan koko ajan jos tämmösiä ruvetaan :-( Taas meni kolmattasataa pelkästä mielenrauhasta maksamiseen. Mutta onneksi on vakuutus.

PS. Illalla: eipä tuosta tiedä. Ei ole ruoka huvittanut neitiä toista kertaa. Annoin ruiskulla sitten toipilasruokaa. Ei tykkää, mutta mitäs on idiootti. Omassa kupissa on koko ajan hyvää raksua, senkun käy kimppuun. Eli jos tää jatkuu tällaisena, mun pitää ottaa myös joka aamu ylimääräistä aikaa vauvelin ruokkimiseen. Tää on niin perseestä. Oisko ollut liikaa pyydetty Ilonalta ihan tavallista järjissään pysymistä?

Zetorin kumma keikka

Zetor, tuo kissoista tervein, yllätti sairastumalla. Kolmisen päivän aikana syöminen vaan väheni ja loppui, kun taas keltaiset limayrjöt eivät. Saatiin aika tälle aamulle. Poitsu taisteli urheasti vielä kopassakin lähtöä vastaan, mutta mentiin.

Vastaanotolla kivat tädit otti verinäytteet vastaanharaavalta pojalta ja veivät sitten röntgeniin. Suolitukosta ei näkynyt, tulehdusarvot normaalit, ei kuumetta. Poitsu jäi nesteytykseen ja tutkimuksiin päiväksi. Siellä se ny on.

En tajua ollenkaan. Zetorin vauhti ei edes hiljentynyt ennen kuin nyt aamuyöllä. Kun Ilona pyysi juoksuleikkiin, Z ei lähtenyt. Muuten tähän mennessä ollut ihan oma iloinen itsensä vaikkei ole syönyt paljon mitään tai juonut. No, tänä aamuna annoin sille ruiskulla vettä suuhun, koska älytöntä yrittää elää juomatta. Vastaanotolla taas poika oli hyvinkin energinen, pyrki pakoon tutkimuksia ja harasi vastaan joka käänteessä (ei väkivaltaisesti kuitenkaan).

Zet mun sylissä, ei näy kuin korvat ja selkä koska pää meni jo piiloon

Tungen pään tänne kainaloon, niin tilanne menee pois *puf!*.

Haen illalla pois, kunhan soittelevat.

Kohti uutta vuotta

(Laitoin kissoille pedintapaisen latomalla kaikki kangaskassini päällekkäin ritiläkoriin. Ensin kukaan ei kiinnittänyt siihen huomiota, mutta yhtäkkiä…)

Zetor: Hei. HEI, mikäs TÄÄ on? Tää ei varmaankaan oo kissoille. Sehän on, tota, noi kassit on varastossa tässä vaan. Eli tähän voi mennä. Tärkein edellytys, että ei oo kissoille.

Zet ritiläkorissa kassien päällä, kattoo kameraan söpönä

Lähetys kassivarastosta alkaa!

Ilona: Mä kans, mä kans!

myös Ilona löytää uuteen petiin

Hmm, ei voi moittia.

Ilona korissa, Zet korin vieressä

Eikö ookin hieno?!

(Haha! Winner eli isommat aivot takes it all.)

Zetor: Haluun vielä sanoa yhden asian, josta tykkään. Tämä neulomusihminen, se tuli taas! TOSI siistii. En saanut laittaa puikkoa nenään, mut lanka oli silti hirmu mielenkiintoista seurattavaa.

Ilona: Sillä punaisella langalla, joka saatiin viimeeks, sillä ollaan leikitty ihan tosissaan!

Zetor: Kyllä on näin! Meillä ei leikitä leikillään!

neulomusihminen neuloo matolla istuen ja rapsuttaa välillä Zetoria, 2 kuvaa

Siltä varalta, että ei päästäisi päivittämään ennen vuodenvaihdetta, kiitos kaikille lukijoille ja kommentoijille tästä vuodesta, ja anteeks kun ollaan niin vähän kommentoitu kellekään tässä joulun tienoissa, mutta kun maailma tunkee hassuja juttuja väliin, ei vaan ehdi. Hyvää uudempaa vuotta!

Uusi tuttavuus

Ilona: Okeeeeiii, seurustelu-upseeri saa hoitaa tään keikan! Sehän tykkää. Hus Zetor, meepäs siitä pörräämään ja utelemaan, mikä tää on miehiään. Kerrot sitten mullekin myöhemmin.

kolme kuvaa joissa kaikissa seuramies Zetor ja joulupukki

puk2

Typykkäiseni Ilo

Ilonahan ei ole aiemmin osannut paria kissajuttua – puskeminen on hataraa ja ”kurr!”-tervehdystä ei ole ollut ollenkaan. Paitsi typykkä on joskus erehtynyt puskemaan mun jalkaa, jos on ollut erityisen hyvä fiilis (Naukulan Mammakin tietää, Ilona on häntäkin vähän puskenut hotellilomalla). Ja nyt on vihdoin ponnahtanut esiin myös pieni kurinatervehdys! Ei reipas ”Krrrr!” niin kuin vaikka Zetorilla, mutta silti pieni söpö ”kri”.

ilona istuu ikkunalaudalla verhon takana, katsoo suoraan kameraan. sama tyttö heijastuu ikkunasta. Toinen kuva seuraa, melkein sama asento.

Toissailtana ja eilisiltana kävin hakemassa Ilonan kainalooni petiin. Leipuroinnin jälkeen typy kierähti nukkumaan siihen, ja huomasin kyllä että itsekin nukahdan tosi paljon helpommin, kun kissa on kainalossa. Pari tuntia nukuttiin näin, sitten Ilo lähti hakemaan toisen paikan. Sekin käy. Parikin tuntia läheisyyttä on aina plussaa Ilonan suhteelle ihmisolentoihin.

aikanatti2

Uusi paikka

Unettomana taas, aamuyöllä menin käymään keittiössä. Arvatkaa, kuka nukkui ja missä:

tiskiallas ilman Ilonaa

Voin ymmärtää muodon houkutuksen

EN OTTANUT KUVAA. Miten idiootti bloggari voi olla? Syytetään yötä ja unenpuutetta. Mutta niin, siinä se Ilona nukkui, täsmälleen altaan kokoisena ja niin söpönä että melkein tuli tippa silmään. Vaikka onhan noille tietysti opetettu, että ei keittiön tasoille, mutta kun se pätee vain, jos en ole kotona tai en huomaa muuten vaan…

No, harmittaa vietävästi se kuvan puute, joten tein oman. Tältä se kumminkin pääpiirteissään näytti:

Photoshopilla sutattu niin sanottu Ilona tiskialtaassa

Taidetta! Rankka juttu!

Vaan ei Ilonankaan elämä ole pelkkää lepäilyä ollut. Jonkun täytyy valvoa hissiremontin edistymistä aikataulussa, ja myös, ettei vaan kukaan remppahenkilö yritä meille sisälle:

siinä se istuu hiekkapakettien päällä ja tuijottaa ulko-ovea

Vahtikissa Ilona

Jouluvalojen lähtölaskenta

Ripustettu 14.11. klo 21. Katotaanpa, onko jo huomisaamuun mennessä johto nakerrettu poikki, vai kestäisikö peräti pari päivää.

lumihiutaleen muotoisia jouluvaloja ikkunassa