Hirviöitä ikkunan takana!

huolestunut ilona massu maassa tuijottaa ikkunalle

Ilona: Yritän ja yritän viestittää ihmiselle, että ikkunan takana on HIRVIÖITÄ, mutta se ei tajua. ”Ei siellä nyt ketään ole”, JOO EHKÄ EI, MUT OLI KOKO PÄIVÄN. ”Ne tulee vasta huomenna taas”, ai no kiva, kiitos tiedosta. Ja varppina siellä on joku nytkin vaanimassa. ”Nosta häntä, typykkä”, se sanoo. Nosta ite. Mä en nosta häntää enkä masua maasta ennen kuin me häivytään tai hirviöt häipyy. NIIN.

Zetor: Mut me häivytäänkin ens viikolla. Relaa nyt, hyvä sisko. Kato mua – häntä pystyssä tralaa!

Ilona: Massu maassa tralaa.

Mainokset

Syytä piiloutua

Ilona ja Zetor: Hämmennys! Ihminen sanoo, että kohta meiän pitää vaihtaa kotia! Mitä?! Ei ole muita koteja. Vai voiko niitä vaihdella? Mitä jos ei huvita vaihtaa?

Ilona: Just kun aloin oppii, että parempi juosta vaan lääkintäpaikalle kun on lääkintäaika, sillä se on sit ohi. Vaikka ihmisen juoksuttaminen kieltämättä on hirmu hauskaa. Miten mä osaan muka jossain toisessa ”kotona”? Missä on ruoka, missä masulääke, missä vesi?

Zetor: Ja mikä on ”kohta”? Huomenna?

Ilona: Ja mihin me muka mennään?

Zetor: Mennään piiloon!

Teltasta näkyy Ilonan selkää ja häntää, Zetor pällistelee taaempana, mitä Ilona tekee

– En ole täällä, joten en voi muuttaakaan.

Tämä postaus ei sovi herkille

Niin, ootteko jo kuulleet sitä juttua, kun Zetor yrittää panna mua ja samalla tykkää katsoa silmiin?

MÄ SANOIN JO, ETTÄ TÄÄ POSTAUS EI SOVI HERKILLE.

No, tämä meni silleen, että Zetorhan leipuroi mun maksaa sillä lailla, että takatassut on vuoteella kun mä luen/katon ipadia pitkällään, ja etutassut siis leipoo. Mutta oisko tästä kuukausi aikaa, kun ne takatassut pomppasi mun mahan päälle, ja siellä alkoi syntyä – päivittäin – ihan aito astumis-liikesarja, pupillit kirsikan kokoisina. Hupi alkoi sellaisen neulemekon päällä, jossa on 38% alpakkaa, mutta sittemmin on kelvannut jo ihan tavallinen puuvillakin.

Ja hän siis tosiaan haluaa katsoa kasvoihin tämän juttuhomman aikana.

Zet kurkkii ipadin sivusta, kun mä yritän kattoo dekkarii

– Ihminen, etkö vois nyt keskittyä tähän herkkään hetkeen?

Zet kurkkii ipadin yli mun naamaa kohti

– Mä olisin niinku täällä. TÄÄLLÄ, haloo!

Tänään juteltiin sitten vihdoin eläinlääkäri Pirren kanssa asiasta. Todennäköisesti pojalla on vain liian tylsää. Hormooneista ei ole kyse, koska poju on kastroitu juuri samassa putiikissa eli tiedetään, ettei sillä ole mitään piilokiveksiä tms. Pippeliä voidaan vilkaista jonkin muun hoidon yhteydessä, mutta ei oo pakko.

Mä oon niin huono äiti :-( En oo leikkinyt tarpeeksi lapseni kans. Ihan yksinkertaisesti näin. Metsästysleikkien jälkeen pitäisi myös antaa pieni nami, että tulisi saalistakin eikä turhautumia. Olenhan mä niitä Lidlin lihatikkuja metsästyttänyt pojalla sentin paloissa, ja voi että se nauttii niiden perässä juoksemisesta! Mutta liian vähän on sitäkin vissiin harrasteltu. Buu. Nyt ihminen, jotain rajaa siihen laiskuuteen! Kisulle parempi mieli ja heti!

Onni

Melkein koko viime yön Ilona nukkui tyynylläni selkä poskeani vasten. ♥ Ensin toki alue piti puhdistaa: hän nuoli ensin hiusrajaa, sitten posken ja korvan siltä puolelta mihin aikoi nukkumaan. Puhtaus on puoli ruokaa! Ja huolellisuus toinen puoli!

Miettikää hetki, kuka oli (on) niiiiin onnellinen!

4-6 viikkoa toinen koti kissoille

Kävin julkisivurempan infossa. Tammikuun lopulta maaliskuun alkuun parvekkeita piikataan alas. Melu on niin kammottava, että täällä ei voi pitää eläimiä. (Paitsi viikonloppuina.)

Päässä risteilee erilaisia paniikkivaihtoehtoja.

Kyllä tämä varmaan jotenkin järjestyy.

Onhan Ilona tietysti sitäkin

M tuumasi saatuaan silittää Ilonan paksua silkkiturkkia peräti puolisen minuuttia ennen kuin tyttö hatkasi:
”Ihana turkki! Mutta voi kun se on kiinni tuollaisessa pihtarissa.”

Ilonan kieli on puoli metriä ulos suusta kun se nuolee huuliaan Mintun jalan vieressä. Onnistunein laukaus ikinä

PIHTARI??! Entä jos syön sun jalan? Mites sitten suu pannaan?

PostNord

PostNord – siis tämä Zooplussan 0,99e-hintainen kuljetuspalvelu – on parantunut noin miljoonalla prosentilla. Ensinnäkin, niiltä tulee aikaikkuna päivistä mailitse. Sitten tulee tekstiviestillä aikaikkuna tunneissa: sopiiko sulle? voiko jättää paketin vaikka et ole kotona? puhelin? ovikoodi? email?

Ja sen jälkeen kun on vahvistanut noi (tai muuttanut aikaikkunaa) kundi vielä soittaa kun on lähellä tulossa: ”Oletko kotona?”. Ja sitten paketti tulee muutaman minuutin päästä.

Ei meinaan ollut tällaista vielä viime kesänä vai toissakesääkö se oli, kun sähisin pää punaisena PostNordin asiakaspalveluun, että saatana se paketti tänne ja justiinsa, siinä on päällä sekä ovikoodi että mun puhelinnumero ja sitä ei muka voitu toimittaa, runkvistit.

vain tyhjä pahvilaatikko ja zooplussan vihreää muovinauhaa näkyvissä

Mikä tärkeintä: laatikko!

Uusin keksintö

ilona kyttaa zetorin pelaamista sivusta

Ilona: Tuotasnoin. Pelaako se pallorataa teltan LÄPI?

zet selin, pelaa pallorataa teltan läpi neljä kuvaa

ilona kyttää zetorin peliä

Ilona: Jep, kyllä pelaa. Kaikkea sitä ehtii näkemäänkin.

Tätä nyt ei usko kukaan…

… mutta Zetor oppi juuri soittamaan tuota japanilaista kelloa, joka on katosta roikkuvan himmelin keskiössä. Eiku takajaloilleen ja *pling!*

Kiintoisia yöherätyksiä odotellen.

himmeli katossa

zetor tuijottaa ylös kelloa

Tietenkään en saanut kuvaa kun se kilauttaa. Mutta katse siinä nyt kuitenkin.

Ei ole monella

Kirjanmerkki Sandralta

Mieletön lahja. Rakastan tuota niin paljon etten ehkä voi käyttää! Eiku voin. Se on samanlainen kummaltakin puolelta ja laminoitu ja …ihana. IHANA.