Messuilla käyty – hyvä Outlet tällä kertaa!

No niin, nyt on käyty messuilla bloggaajapassilla. Oliko erilaista? Oli se vähän. Tuli ehkä vähän velvollisuudentunnetta, että pitäisi tosiaan käydä katsomassa muutakin kuin ne kissat ja Outlet. Usein muuten tulee säästettyä jalkoja etukäteen, mutta nyt ei mennyt niin päin.

Kiinnosti ne eläinruokanäytteetkin, joita bloggaajat kuulemma saa. Oli yllättävän nihkeetä se. Kuulemma PrimaCat jakaa iloisesti, mutta nyt ei ollut paikalla. Royal Canin laittoi kolme pussia, ja Eläintarvike Sydänystävä pari raksunäytepussia. Zetor saa arvioida kunhan ehtii!

Tuttuja? P&P ihmisen kanssa tultiin ratikalla, mutta sitten ihminen hävisi, kun kävin vessassa. Koistisen Mari käveli pressitilassa vastaan seuraavaksi. Pepsin ja Maxin emäntä bongattiin pian, samoin Heronin ja Hupsuttamon. Naukulan Mamma oli eurooppalaiskissatiskillä töissä. Jonna oli mukana Ruusun, Liljan ja Jaden kanssa.

Katsoin tosiaan Eläinystäväni ihan hartaudella läpi. Yksi pupu oli kissoja isompi! Yhdellä pupulla oli samanlaiset valkoiset nenussa kuin Ilonalla :-D Skunkit oli ihmeellisiä, en ollut tietenkään koskaan ennen nähnyt koska harvapa noita Suomessa. Koira-alueellakin kuljeskelin, mutta aika nopsaan. Kissoja katselin enemmän. Ylläri.

nenussa valkoiset kuin Ilonalla, musta pupu muuten. Häkissä.

Pupu kuin Ilona!

OUTELET ON KUNNOLLINEN tänä vuonna! Viimeksi kävin siellä kaksi vuotta sitten, kun alue oli noin peukalonkynnen kokoinen. Nyt – hieno ylläri. Eihän mun pitänyt mitään ostaa, mutta ehkä vähän lipsahti. Tosin vain kosmetiikkaa; olisi siellä ollut elokuvia ja kirjojakin, mutta väistelin. Himmeen hintaisia kopiohajusteita. Nousee kysymys, jos ihan toimivaa eau de perfumea saa kuudella eurolla, miksi brändihajuvesistä pitää maksaa kymmeniä euroja? Ainehan tuntuu toimivan ihan samalla lailla.

Kädentaidot tuli myös katsottua. Pienoismalleja selasin sen verran, että sain ostettua Sailalle vähän ihanuuksia nukkekotiin.

Mitäs muuta. No, ruokaa ei tarvinnut ostaa, koska juggeri- ja leipänäytteitä oli sen verran reiteillä, että niillä pärjäili, plus tietysti pressihuoneen pikkuleivät ja kahvit nam. Hyvä näin, koska messuilla jonottaminen on ärsyttävää. Etenkin kun niitä huutavia kakar… pikkuenkeleitä on joka puolella.

Kun jalat loppui, kotiinlähtö läheni. Pepsi&Max emäntä lähti samassa kyydissä keskustaan, Hupsuttamon emännän kaappasin meille katsomaan Ilonaa ja Zetoria. Hyvin katsoi – taas leikittiin punaisella langalla niin ettei mitään rajaa. Ensimmäistä kertaa näin Ilonan ajelevan vieraan kengällä pitkin eteistä – melko tajunnaräjäyttäjä :-DDD Rrrrakastan Ilonaa muutenkin ihan hulluna, mutta varsinkin kun se tekee jotain ihan ei-ilonamaista, niin se vaan toimii ♥

kolme kuvaa kun Satu leikittää nuita langalla, ihmisestä tosin näkyy vain polvet, kissat keskellä

Lisää kuvia Hupsuttamon Sandralta:

Zetor selällään mun sylissä, täydellinen vauvakuva

Bebe!

ilona lähestyy kameraa

ilona musta istuu nätisti vihreällä matolla

zetor marssii kohti kameraa

ilona katsoo kameraan olkansa yli

zet ihan vaan poseeraa

zet ja ilo leikkii langalla

zet ja ilo leikkii langalla

zet ja ilo leikkii langalla

ilona väijyy eteisessä ettei kukaan vie hänen saalistaan eli vieraan kenkää

puolet ilonasta näkyy vieraan kengän takaa

a.k.a. Huolena & Murheena

Ilonan iho ei vaan ikinä tuu kuntoon :-( Meillä oli just äsken tämä ei-mistään-syystä tullut ohimoiho-ongelma, jossa eri alueet parantui ja paheni eri tahtiin. Saatiin noin kolmessa viikossa se selvitettyä, Ilona repi itse viimeisen ruven korvan vierestä, ja pari päivää siitä, eli noin eilen iho oli ehjä. Sekunnin. SAMANTIEN toisesta reunasta alkoi mennä huonoksi – silmän yläpuolelle ilmestyi turvotusta, ripset lähti, ilmaantui pari punaista pilkkua ja tänään alueelle on jostain tullut myös sinistä! Ei jumalauta tästä tuu mitään…

Huomenna sitten vissiin tohtorille taas. Kortisonit ja voidekin alkaa loppua. Hei Ilona Huolena Murheena, taksikyyti odottaa!

Järkyttävän suosion saanut messulippuarvonta

Liput on arvottu kahden osallistujan kesken. Kaisulle lähetän 2 lippua kotiin, Kibs on saanut pari sähköistä lippua. Onnea voittajille! Ja ehkäpä nähdään messuilla :)

kissat istuu ikkunalla ja tuijottaa ulos. Luntahan siellä

(meillä ei oikeasti enää ole lunta – vanha kuva)

Messuja kohti

*Arvonnan tulokset*

Käytiin tuolla Royal Caninella Eläinystäväni-messujen esileikityksessä. Kiitos tarjoiluista, kasseista ja pläjäyksistä heille! Lähdettiin sieltä sitten Penan ja Punkun emännän kanssa taxicäbillä meille. Kuski alkoi perillä valittaa, että niin painoa kerryttää ajohomma, x vuodessa tullut 15 kg lisää. Maltoin olla ehdottamatta, että painonhallinnallisesti voisi nostaa edes pertsansa penkistä auttaakseen isoja kantamuksia raijaavia keski-ikäisiä asiakkaita, mutta tunnetusti älyttömän hyvin käyttäytyvänä (läppä kännis, vitsivitsi) henkilönä en pystynyt. Joskus pitäisi vaan kovettaa sydämensä ja paukauttaa silloin kun sauma on. Taksikuskit – monenlaisia niitäkin on, mutta dorkat jää mieleen!

Eläinystäväni-tapahtuma siis Messukeskuksessa la-su 22.-23.4. Samalla lipulla kaikenlaista: Lapsi, Kädentaito, Eläinystäväni, Model Expo, OutletExpo. Voisin tässä arpoo yhdelle henkilölle kaksi lippua, eli joku ja sen kaveri voisivat tulla messuille vapailla läpyillä. Voi osallistua kisaan kommentoimalla tähän postaukseen 16.4. mennessä, mutta edellytyksenä on, että on aiemmin kommentoinut tähän blogiin. Sen näkee helposti, koska ekaa kertaa kommentoivat jää haaviin. Haha! Selvitellään ne liveosoitteet jne. sitten, eli muista jättää joku järkevä kontaktiosoite.

Zetor hassu ilme naamassa koska pyydystää huiskaa huopakopassa.

Eihän mun tartte lähtee messuille?!

Annoinkohan Ilonalle väärän nimen?

Jo mä ajattelin, kun Ilona ei hypännyt pesukoneen päälle kotiin tullessani. Se on niin selvä merkki jo nykyään: kaikki hyvin, jos hyppää. Jokin ei hyvin, jos ei hyppää. Siispä odottelemaan lisäinfoja. Ja bingo: pepunpesua. Eli kaksi viikkoa kokeilemani lisäraksut (Zetorin, mutta Ilona tykkää niistä) z/d:n jatkeeksi on siis alkaneet olla huonoksi iholle. Kuten melkein kaikki muukin.

No, pepusta oli vasta vähän nuoltu karvaa pois ja ohimolla oli yksi ihon rikkonut raapaisu. Onneksi meillä on tätä kotiapteekkia, eli lunttasin vanhasta vetskun mailista kortisonin annostuksen sekä puhdistin ja voitelin huonot kohdat. Kauluriahan siitä tuli, mutta vain puoli tuntia, ja veikkaan, että vain iltaisin. Kortisoni vie kutitusta pois.

Nyt pääsen sitten taas vahtimaan sukkana Zetorin kuppia. Kyllä ois niin helppoa, kun olis kaksi kaikkiruokaista. Vaan kun ei. Onneks on edes kaksi mukavaa, nättiä ja rakasta :-)

Ilona pesee rintaansa etutassu nätisti koukussa

Todellinen rinsessa

Lähdettiin siis lekuriin, vaihteeksi Ilonan kanssa. Tutkimukset ja labrat ei paljastaneet mitään. Terve kissa, joka ei syö. Ja joka joutui myös nesteytykseen, koska kerta pelleilee ravinnon kanssa. Ja joka sai ilmeisesti suuresti kaipaamaansa huomiota, koska…

vilkuilee ovelana kameraan mun sylissä

Hirnuvirnu! Näin sitä vaan saadaan huomiota!

… kehtasi leipuroida ja kehrätä mun sylissä kun lääkäri lähti tekemään labroja ja jäätiin kahdestaan.

pisti pään piiloon mun kainaloon kuten Zetor perjantaina

Kun päästiin kotiin, tyttö ravasi suoraan ruokakupille, söi, ja teki sitten toisen terveen kissan elkeen eli hyppäsi pesukoneen päälle. Lopulta antoi pikkuhirviön vielä pestä päänsä, ja tuolla ne nyt nukkuu vierekkäin. Eli melko varmaan tässä oli kuitenkin kyse vain erityisherkästä rinsessasta, jolle kaverikissa ei saa olla väärän hajuinen tai koko elämä menee palasiksi ”with a deafening sound”.

Eikähän tässä olla vielä nähty kuin yksi ruokakupilla käynti. Niitä on paras järjestyä tänään heti pari lisää. Tuolla on possunsydäntä taas sulamassa. Tai pakkoruokinta. Taas voi valita ihan itse.

Huomauttaisin vaan, kissat, että ei se huutonetti mihinkään mene, siellä on ovi raollaan koko ajan jos tämmösiä ruvetaan :-( Taas meni kolmattasataa pelkästä mielenrauhasta maksamiseen. Mutta onneksi on vakuutus.

PS. Illalla: eipä tuosta tiedä. Ei ole ruoka huvittanut neitiä toista kertaa. Annoin ruiskulla sitten toipilasruokaa. Ei tykkää, mutta mitäs on idiootti. Omassa kupissa on koko ajan hyvää raksua, senkun käy kimppuun. Eli jos tää jatkuu tällaisena, mun pitää ottaa myös joka aamu ylimääräistä aikaa vauvelin ruokkimiseen. Tää on niin perseestä. Oisko ollut liikaa pyydetty Ilonalta ihan tavallista järjissään pysymistä?

Myydään alimman tarjouksen tekijälle

Nyt on Ilona vuorostaan toista päivää syömälakossa, koska talossa on vieraan hajuinen kissa. Voi jumalauta, mitä mulla on ikinä liikkunut päässä kun olen alunperinkään ruvennut mitään kissojen kanssa??! Pistän nää huutonettiin ja alimman tarjouksen tekijä saa, kunhan hakee pois.

Annoin Iltsulle sitten juttuja jotka myivät mulle vetskulla (Zetorille). Ruokahalua lisäävää lääkettä tupla-annos heti kärkeen, ja koska ei maistu possunsydän eikä omat raksut, niin sitten restoratiivista purkista ruiskuun ja siitä suuhun. Ei näköjään kovasti miellyttänyt sekään vaihtoehto, mutta oli toisia tarjottu tiheään ensin. Oma valinta, niinku. Ja restoa tulee lisää jos ei huomisaamuna raksu lähe kupista. Mulla sattuu toistaiseksi olemaan työpaikkakin, en mä jouda täällä istumaan ja vahtimaan kissan syöntiä koko valon aikaa.

istuvat ikkunalla, paskapäät

MYYDÄÄN!

Zetorin kumma keikka

Zetor, tuo kissoista tervein, yllätti sairastumalla. Kolmisen päivän aikana syöminen vaan väheni ja loppui, kun taas keltaiset limayrjöt eivät. Saatiin aika tälle aamulle. Poitsu taisteli urheasti vielä kopassakin lähtöä vastaan, mutta mentiin.

Vastaanotolla kivat tädit otti verinäytteet vastaanharaavalta pojalta ja veivät sitten röntgeniin. Suolitukosta ei näkynyt, tulehdusarvot normaalit, ei kuumetta. Poitsu jäi nesteytykseen ja tutkimuksiin päiväksi. Siellä se ny on.

En tajua ollenkaan. Zetorin vauhti ei edes hiljentynyt ennen kuin nyt aamuyöllä. Kun Ilona pyysi juoksuleikkiin, Z ei lähtenyt. Muuten tähän mennessä ollut ihan oma iloinen itsensä vaikkei ole syönyt paljon mitään tai juonut. No, tänä aamuna annoin sille ruiskulla vettä suuhun, koska älytöntä yrittää elää juomatta. Vastaanotolla taas poika oli hyvinkin energinen, pyrki pakoon tutkimuksia ja harasi vastaan joka käänteessä (ei väkivaltaisesti kuitenkaan).

Zet mun sylissä, ei näy kuin korvat ja selkä koska pää meni jo piiloon

Tungen pään tänne kainaloon, niin tilanne menee pois *puf!*.

Haen illalla pois, kunhan soittelevat.

Hei hei pennut!

Kävin sanomassa heihei nukkuville Pinkkitassuille, joista kolme lähtee huomenna omiin koteihin. Noomi, hyväuninen söpöliini sylissäni, jää taloon. Juteltiin jokusen verran siitä, että tulevaisuudessakin me nähdään ja ehkä ollaan joskus vielä kumpikin hereillä yhtäaikaa. Noomi kuunteli keskittyneesti silmät kiinni.

Lojun sohvalla pitkällään, Noomi masun päällä unessa

Pyytäisin huomaamaan vierasihmisen asiallisen pukeutumisen: pinkit tassut

Ykätyttö

Harjaan Ilonaa joka päivä, koska se tykkää siitä, ja Ilona saa jos kerta tykkää. Koska se on nätti ja mukava silkkisamettiturkkitytteli.

Mutta viimeisten viiden päivän/yön aikana Ilona on oksentanut karvaa kerta per yö tai päivä. Miten päin mun nyt pitäisi tehdä – harjaan vähemmän vai enemmän?

superkaunis kuva Ilonan naamasta kun hän lojuu eteisessä laatikkopinon päällä