Pitkä kissajuttu

HS:n Kuukausiliitteessä on pitkä ja monipuolinen kissajuttu!

Pieni lainaus:
”Kissat ovat herkkiä, pelokkaita eläimiä, joille rutiinit ovat tärkeitä. Kognitio­tutkimuksen ansiosta tiedämme, että kesy kissa ei koskaan kasva samalla tavalla aikuiseksi kuin kaukainen esi-isänsä villikissa. Se käyttäytyy vähän kuin pentu koko elämänsä ajan: puskee, kehrää ja leikkii. Kissat ovat usein leimautuneita omistajaansa, jota ne pitävät emonaan, isokokoisena ja hieman erikoisen mallisena karvattomana kissana.”

Ilona katsoo epäilevästi kameraan

Siinähän mietitte

Mainokset

Näitä elokuvia me

Nyt meillä on uusi lempparileffa: Lemmikkien salainen elämä! (arvostelu) Kakkososa (arvostelu) on jo teattereissa, pitää varmaan mennä vilkaisemaan sekin, vaikka helmeileviä kehuja ei ole saanut. Riot taitavat olla viimosimmt lasten animaatiot, jotka olen katsonut, ja siitä on jo vuosia. Loistavia olivat mielestäni. Eiku hei, totta kai Saapasjalkakissa! ♥

Vaan Leijonakuningas, sitä odotan tosissani ja pettymys on giganttinen, jos se ei oo hyvä. Toki oon nähnyt alkuperäisen, mutta siitähän on sata vuotta.

Zet lojuu pöydänreunalla ylväässä asennossa, silmät kiinni ja korvat pikkasen tarkkailemassa taaksepäin

Leijonakuningas, c’et moi!

Ilona kuittaa haukottelemalla tuolinpäällisellä, pöytäliina peittää muut osat paitsi tassut, massun ja haukottelavan suun

Queen of Everything, c’est moi.

Eikä taaskaan kuvia

Medkattare! Tapasin keskiviikkona, kas blogisynttärinä, kissamaailmani legendan ja suuren idolini Patsyn. Tarvittiin suomalainen nainen, ennen kuin Gili Trawangilla kunnolla käynnistyi eläinsuojelutoiminta. Ja mitä kaikkea siihen on kuulunutkaan: klinikka, ilmaiseksi työskentelevät eläinlääkärit ympäri maailmaa, kissakauppa, omat kissat tietenkin, hevoset, muut… ei siellä asiat ole muilla eläimillä sen paremmin kuin kissoillakaan. Ja nyt juuri saarelle on saatu ensimmäinen vakituinen eläinlääkäri! Ajatelkaa.

Ei oo persiillään maannut hiekkakikkareella tämä nainen.

Tapasin hänet lyhyesti baarissa, ja yritän ehkis nähdä tässä vielä uudestaankin. Koska se on vain kuukausi kun P on Suomessa noin yleensäkin.

Toi mukanaan I hate you –kissapaidan :-) Tykkään Patsyn muotokielestä ja naiveista kissapiirroksista. Täällä lisää koko kissaprojektista ja kaipa se tilinumerokin jostain löytyy.

Moninkertainen kissuus

ilona loikoilee lattialla vieressään kissalelu jonka vieressä on pienempi kissalelu

Meillä kissojen (1) leluillakin (2) on kissalelut (3).
(kuva suurenee klikkaamalla)

Tuuli repii meille maisemaikkunan takaisin!

raksan valkoinen suojamuovi repeää tuulen mukana nätisti ja palauttaa meille näkymän koivuihin ja syreenipensaisiin

Boss

Onneksi on tää työnjohtaja paikalla. Miten sitä muuten?

zetor varjokuvana vahtii oranssikypäräistä ukkoa, joka on just hänen tasollaan ja just hänen kohdallaan ikkunan ulkopuolella.

Johdon alaiset eivät saa tietääkseni kurkkia asuntoihin, mutta oikeasti malttoivatko koko ajan olla katsomatta, kun kalju akka meikkaa metrin päässä? Ehkäpä. Mä ainakin vilkaisin heitä vaan niin salaa, että en osaisi edes ikiä kertoa. Mutta miten joku voi olla katsomatta Zetoria ja Ilonaa (joka myös roikkuu nykyisin ikkunalaudalla enemmän-vähemmän)?

Ei hyvä

rapsahti muovi alas sitten ja sinne meni meidan pienikin maisema

Se siitä maisemasta :-((

Ikkunan aukaisemisesta

Jaha joo! Sivuikkunan kapein mahdollinen aukaisu tuottaa raon, josta kissan pää mahtuu. Tiedättekin loput. Jos haluan pitää ikkunaa auki, mun täytyy seisoa vieressä vahtimassa, ettei paikalliset nerot saa päähänsä lähteä telineille tai myöhemmin kuusi kerrosta alaspäin.

Firma pesee ikkunat vasta kun kaikki on laitettu. Ehkä sitten voisin taas laittaa ne ylimääräiset haat – puitteet vaikuttaa puulta.

Aamulla oli pakko aukaista ikkunaa, koska sisälle oli tullut viemärin hajua (vau mikä herätys). Siinä sitä sitten möllöteltiin Zetorin kans vierekkäin, naamat raossa. Telineet on heti tuossa. Z on just sellainen jäppinen, jolle heti iskisi mieleen lähteä vähän kävelylle :-(

Hurja Tartsan

No voi hemmetti, sydärikö tässä pitää vielä saada! Eilen vaatekaapissa sama juttu – niin korkealle kuin pääsee. Eikä tietenkään mun vaan vuokraemon kamoissa. Ja olen sentään leikittänytkin noita tänään…

Zet miukuu ja kököttää helevatin korkealla katonrajasssa keittiön kaapin päällä

nyt se tulee alas kaapin päältä, ottaa tassuilla tukea ensin seinästä ja sitten hop

Vaihtokauppaa?

Pitäis saada toinen pieni Atlas 10, Ferplast. Meillä ois yksi iso joutavana, kun nyt onkin vain pieniä kissoja. Vaihtaisko joku tässä pääkaupunkiseudulla oman pienensä mun isoon? Kävin kattoo pieniä yhdestä Mustista ja Mirristä… mitä rimpuloita! Ilona kun kerran vetäsee kynnellä, niin koko bägi auki samantien. Mutta Atlakset on vahvoja.