Tätä nyt ei usko kukaan…

… mutta Zetor oppi juuri soittamaan tuota japanilaista kelloa, joka on katosta roikkuvan himmelin keskiössä. Eiku takajaloilleen ja *pling!*

Kiintoisia yöherätyksiä odotellen.

himmeli katossa

zetor tuijottaa ylös kelloa

Tietenkään en saanut kuvaa kun se kilauttaa. Mutta katse siinä nyt kuitenkin.

Mainokset

Jännitystä kissojen elämään

Laitoin ruokaa. Siis pilkoin juttuja ja laitoin ne pannulle rasvan perään jne. Tiedätte. Keittiöjuttuja. Cooking. Tapahtuma oli niin harvinainen, että kissoja vähän jo jänskätti: mitä täällä oikeasti tapahtuu?!

zet kurkkii teltan alta

Ookoo, kunhan ei tule tavaksi. (ed.note: turha pelätä)

Haasteellista

Musta kissa. Vastavalo. Tarviiko sanoa enempää? Mutta hei, tosi nätti tausta!

vain 3 kuvaa ilonasta vastavaloon mutta tosi nätti vehreä ja syreeninkukkia esittelevä tausta joka kuvassa

Dägä-dägä-dägä-dägä
Dägä-dägä-dägä-dägä
BÄTMÄÄÄN!

(kuvat on Mintun)

Paremmat työolot, parempi työhyvinvointi

Työkaverini etätöissä meillä.

ihminen kirjoittaa, zetor nukkuu tietsan vieressä

Tampereella 10.5.2018

Pepsin synttärit ja Bélan synttärit! Kiitos kyydistä Tarulle, kiitos seurasta kaikille, kiitos hyvistä järjestelyistä ja tarjoiluista emännille (isännät olivat poistuneet kaiken varalta). Kiitos, että saatiin tavata kivoja tuttuja blogikissoja!

Pepsin kotona:

Ollaan menossa parkkipaikalta sisään

Perillä!

Alaovella Pepsi toivotti kuvallisesti tervetulleeksi

merja ottaa kuvaa alaovella olevasta kutsusta

Perille ohjaavan kortin kuvaus

aika paljon kuvia parista kissasta jotka ulkonäöltä kuin Zet ja Ilo, ja vähän jotain kissatätetjä.

Raksubaari ja valepepsi

Sitten siirryttiin vähän yli kolmen kilometrin päähän Bélan kotiin:

Kissoja näkyi hyvinkin pari, ja vilahdukselta pari lisää. Mutta tässä siis panda. Helppo erottaa itämaisesta kissasta.

Taas kissatätejä eri asetelmissa, kun kissoja ei paljon näkynyt

Räppäkäpälän kehitystä edelleen

ilona kaksin käsin kuminauhan kimpussa

Ilonalla on taas leikkihurjimushetkensä, ja Zetor on hiukan ihmeissään asioiden etenemisen suunnasta. Ilona! Tuo räppäkäpälä – sehän on hyvin nopsa naputtelija heti kun sitä huvittaa!

(Anteeksi lyhyet päivitykset, masennus painaa aivoa. Tunnustin sen nyt täälläkin. Hups.)

Ilonan terveiset

Ilonalla on uusi juttu. Yhtäkkiä se oppi leikkimään vauhdikkaasti! Oliko se toissailtana, kun lentävän sulan perässä mentiin kuin pikkuveli ikään! Sitä oli mahtavaa katsoa, typy yllätti. No, ei tietenkään hyppinyt metriä ilmaan niin kuin Zetor, mutta muuten – vau!

Herttainen paluu vanhaan tapaan: pesukoneen päälle odottamaan silitystä. Ja silitystä saakin. Mielihyväinen kehräys on edelleen niin pientä, että sen kuulee vain painamalla korvan tytön kylkeen. Kovaa Ilona kehrää kyllä leipuroidessaan. Mutta muutenhan kehräämiset meillä hoitaa kyllä rraktori.

ilo selvittelee lankaa ympariltaan

Maailman parhaat päiväunet

Ensin Ilo-tyttö liittyi päikkyseuraan, sitten myös poika. Ruhtinaallinen olo!

ilona asettumassa viereeni kerälle

isona on asettunut pääni viereen päiväunille kerälle

ja vuolaal nyt on voita kummankin puolen leipää eli kummankin puolen päätäni nukkuu kissa kerällä

Ei ole monella

Kirjanmerkki Sandralta

Mieletön lahja. Rakastan tuota niin paljon etten ehkä voi käyttää! Eiku voin. Se on samanlainen kummaltakin puolelta ja laminoitu ja …ihana. IHANA.

Pörröiset

Tulin vain pikaisesti sanomaan: kuka toikaan meille valkoisen ja harmaan pörröisen pallon – Ilona kiittää paljon! Ihan lemppareita. Myös ikkunasta lennähti illalla pieni pörröinen juttu, joka pelotti meitä kaikkia. Hoidin asian epäbuddhalaisittain, sori.