Ilona hyppäsi just syliini itse. Houkuttelematta. Pyytämättä ja yllätyksenä. Näytti vaan siltä, että olisi saattanut hypätä, joten siirsin läppäriä kauemmas polvia kohti, jotta hänelle jää tilaa asettua syliini. Tämä saattoi olla ensimmäinen kerta moista. En ainakaan muista, että koskaan olisi tapahtunut :-0
Kuvatosite on laadultaan ihan hirveä, koska mulla ei ollut muuta kameraa kuin Photobooth. Keskeytin katsomani elokuvan ja otin pari kuvaa. Ja sitten aivastus hiipi kohti nenääni, yritin pidätellä ja ihan en onnistunut. *TSIH!* Tottakai typykkä lähti samantien. Tuleekohan enää ikinä.

Tämä rohkeusnäytös saattoi johtua siitä, että olen ollut nyt tosi paljon kotona viikonloppuna, ja kumpikin kissa on myös möyrinyt petissäni sekä päiväunien aikaan että yöllä. Eli ollaan oltu lähekkäinkin. Mä aina sanon, että ihania nää Ilonan rohkeuskohtaukset, mutta valitettavasti ne ei kumuloidu sen päähän, vaan mä olen taas huomenna pelottava. Mutta ehkä sillä on jotain kumuloitunut, koska se itse tuli syliin. No, vastahan Ilo tulee nelivuotiaaksi ensi kuussa, niin että sillä on hyvää aikaa vielä toiseenkin hyppyyn :-))

Ilonan ihosta uusi asia. Kaulasta lähti taas karvaa ja tuli punoittava kohta. Pian myös oikealle ohimolle tuli punainen piste, ja kohta vasemmalle. Kokeilin toisenlaista: vain puhdistin aamuin illoin. Ei voiteita, ei kuuppaa. Ne parani vähän yli viikossa! Ei ole hajua siitä, mistä ne nyt alunperin tulivat. Ulkoista syytä en keksi, joku sisäinen herkkyys sitten ehkä kuitenkin. En nyt tiedä, uskaltaisiko ruokavaliossa tehdä mitään kokeiluja. Hyvinhän nuo raksutkin on maistuneet, ei sillä.

Tuollainen punainen pilkku ohimolla
EDIT 9.10. Ilonan nimppari!