Ai mitä kuuluu, no sitä kuuluu

Ilona: Mulla on edelleen liian löysä kakka, vaikka pojootit loppui jo toissapäivänä! Nyt tää on niin löysä, että se vaan säikäyttää mut ja tippuu pepusta. En aina kerkee vessaan :-( Ihminen tunkee mulle jotain Inupektii ja äsken koitti antaa vissiin jonkin hiilitabun puolikkaankin. Pistin hanttiin! Turhaan. Olihan se sit syötävä. Voi kun tää kakka on nyt niin ikävä.

Tässä kumminkin liikkuvaa kuvaa paremmalta päivältä:

Zetor: Ilo, Ilo voi Ilo. Et oo kyllä nyt taas nimes mukainen. Mäkin laitan tähän nyt liikkuvaa kuvaa hyvältä päivältä. Tosin mullahan ei muita päiviä ookaan, mutta. You know.

Tein kakan

Ilona: Tein kakan ihmisen
– petin takana olevaan seinään
– lattiaan petin vieressä
– aluslakanan päällipuoleen
– aluslakanan toiselle puolelle patjaa kohti
– pussilakanaan
– sängyn ja patjan välissä olevaan peitteen reunaan
– patjan reunaan
(edit!) päiväpeitteeseen.
Ja nää ei siis ole vaihtoehtoja. Vaan yksi ja sama kakka.

ilona makoilee oven vieressä olevan hiekkalaatikkopinon päällä

Tässä kylläkin vahdin hissiä. Se ei ole vaarallinen, jos sieltä ei tule meille ketään.

Zetor: Facepaw! Miten sä voit olla tommonen?! Millo sä teit tuon?

Ilona: En kerro. Mut kerron, että antipojoottikuurin aikana. Jota jatkuu vielä päivä. Voin töräyttää toisenkin yllärin, yleisön pyynnöstä.

Zetor: Älä. Toi on niin… sehän ei edes lähteny pesemällä seinästä. Sä haluut tänne jotain maalareita, vai? En tiennytkään, että tykkäät vieraista miehistä täällä meillä.

Ilona: En tykkää. Mutta eihän multa kysytty niissä eilisissäkään vieraissa, jotka ronkki meiän ikkuna-tiputeeveetä ja se täti piti sua sylissä.

Zetor: Eiku ne oli ihan kivoja, ja se täti oli naapuri, oot säkin sen tavannut. Et vaan muista.

Vai etteikö joudu lääkäriin

Zetor: Äskettäin tääl joku esitti epäilevänsä vitsiä elikkäs tsoukkia siinä, että jos meillä ei riennetä ihmistä vastaan kun se tulee kotiin, niin joudutaan lekuriin. No! Minäpä riennän nätisti ihmistä vastaan aina! Ihan varmuuden vuoksi. Mutta…

Ilona: …joo, en rientänyt. Ja jouduin lekuriin.

Ilona kuvattu pyöreän tuulettimen läpi, tuuletin antaa kehykset kisulle kuin seinätaulussa

Zetor: Tajuisin, jos sä haluaisit ulkoilla. Mutta ethän sä haluu. Hirvee huuto heti kun laitetaan koppaan. Miks sä mokaat tolleen?

Ilona: Noku peppuun koski, ei huvittanut riennähdellä.

Zet selällään kiepillä tuolissa

NIINKÖ? Kerro lisää!

Ilona: Ei siinä ny mitään kertomista, mentiin sinne lekuriin ja se sanoi että banaalirauhastulehdus toisella puolen ja antipojootteja pitää syödä kymmenenä päivänä, ja ihminen sanoi että kiitos ja kuulemiin. Katotaan nyt, syönkö niitä pojootteja.

Zetor: Kyl sä taidat syödä. Liian hyvät keinot on ihmisellä että voisit väistää. Oot ehkä nähnyt jo aika monta kertaa.

Ilona: Älä masenna mua lisää.

Virallinen totuus

Zetor: Nysse on virallista: Ilona on kuiva! Niinhän mä oon koko ajan sanonut: nätti, mutta tommonen…nuivakuiva. Lääkäri sanoi. Siis ei sanonut että nuiva, mut kuiva.

Ilona: Kyllä säkin taas poimit oleellisen. En käyny lääkärissä siks että oisin nuiva tai kuiva, vaan siks että sidekalvontulehdus simmuissa. Se kuiva tuli vaan sivuhuomautuksena. Niin.

Zetor: Hehe, kuiva…

Ilona: Ensin ei ollu mitään, leikin ihan tavallisesti ja söin ja tolleen. Sit ihminen lähti pieneksi aikaa TÖIhin:seen ja sit kun se tuli takas, mua ei huvittanutkaan mennä vastaan ovelle, ja siitä pirahti heti hälytys elikkäs ohjelmassa seurasi lääkärikäynti.

Zetor: Ja sait lääkettä kotiinkin. Onks jännää?

Ilona: Mee nyt siitä.

Niin nätti naamakuva, isot ja terveet silmät vielä tässä

Tältä pitäisi näyttää aina

Huolena…

No niin, eihän Ilonasta taas sen selvempää tule. Katottiin, että punaiset on menossa pois vasemmalta ohimolta – niin olikin, mutta seuraavana päivänä niitä oli lisää ja myös oikean silmän yläpuolella turvotus ja punainen pilkku. Ajattelin silti, että edetään vain puhdistuksilla, kun eihän tuo raavi itseään.

Kuka arvaa? Jep, seuraavaksi alkoi raapiminen. Jopa kaulaansa sai neito porattua reiän. Ikävää. Oltiin jo suuntaamassa lääkärille, kun ajattelin, että mitä suotta kissaa sinne raahamaan, ei siinä mitään uutta ole. Meen vain hakemaan lääkkeitä.

Sainkin. Lisää kortisonia ja yllärinä ei Isadermiä vaan Vetramiliä. Ei mitään hajua mitä Ilo tästä voiteesta tykkää – onhan se älyttömän tahmeaa, mutta ihmisen nenään ihanan hajuista. Näillä ja ilta/aamukaulureilla eteenpäin parisen viikkoa.

Ja siis, myös tämä – samoin kuin se edellinen iho-ongelmasetti – alkoi ei mistään. Ei mistään sellaisesta, jonka voisin tunnistaa. Kai tätä on pakko alkaa tutkia kunnolla jossain vaiheessa, jos tää nyt tällaiseksi menee, että saa jatkuvasti olla kauluri sojossa.

Ilonarölli köllii petissä masu ylöpäin ja kaikki tassut levällään. Ihan porno

Wot?

Annoinkohan Ilonalle väärän nimen?

Jo mä ajattelin, kun Ilona ei hypännyt pesukoneen päälle kotiin tullessani. Se on niin selvä merkki jo nykyään: kaikki hyvin, jos hyppää. Jokin ei hyvin, jos ei hyppää. Siispä odottelemaan lisäinfoja. Ja bingo: pepunpesua. Eli kaksi viikkoa kokeilemani lisäraksut (Zetorin, mutta Ilona tykkää niistä) z/d:n jatkeeksi on siis alkaneet olla huonoksi iholle. Kuten melkein kaikki muukin.

No, pepusta oli vasta vähän nuoltu karvaa pois ja ohimolla oli yksi ihon rikkonut raapaisu. Onneksi meillä on tätä kotiapteekkia, eli lunttasin vanhasta vetskun mailista kortisonin annostuksen sekä puhdistin ja voitelin huonot kohdat. Kauluriahan siitä tuli, mutta vain puoli tuntia, ja veikkaan, että vain iltaisin. Kortisoni vie kutitusta pois.

Nyt pääsen sitten taas vahtimaan sukkana Zetorin kuppia. Kyllä ois niin helppoa, kun olis kaksi kaikkiruokaista. Vaan kun ei. Onneks on edes kaksi mukavaa, nättiä ja rakasta :-)

Ilona pesee rintaansa etutassu nätisti koukussa

Uutiskatsaus

Zetor: Nämä löytyi kun ihminen siirsi lipastoa! Voi kauan kaivatut!

Ilona: Näyttää meiän lelujen kevät2017-mallistolta.

Zetor: Ja kevät 2016!

Ilona: Kevät 2015… ai mutta siitähän sä et muista mitään, kun olit vielä rääpäle.

kasa lipaston alta löydettyjä pölyisiä leluja, ehkä noin parikymmentä hiirua yhteensä

Kevät 2017!

Ilona: Toinen asia. Mun kyljestä löytyi myös tuommoinen:

ihotulehdusta, ei kauheen dramaattinen

Piti lähteä taas, arvaatte minne. Mutta helppo keikka ja kiltti täti! Valitettavasti puhdistusta ja voidetta ja kauluripenaltii tuli lisää, mutta ehkä mä alan jo tottua. Huoh. Ikinä en enää syö muuta ku z/d jos tää tämmöseksi menee :-(

Kuka. Olisikaan. Arvannut.

Ilona-parka taas kauluria

Pännii melko paljon. Hajotkaa, tääl ei ole mitään nähtävää…

Kevyt kierros kortisonia. Puhdistelen ja voitelen illalla kaljuista kohdista löydetyt haavat. Pari kohtaa jopa ehjiä vielä. Ihon parannuttua mennään taas pari viikkoa pelkkää z/d.

Voi Ilona :-( Oot niin kumma tyttö.

Ilona (ei nimensä mukainen kissa)

No niin. Ilonan tilanne menee siis nyt tälleen:

Kortisonipilleriä pienenevin annoksin 4 vko, jonka aikana ei syö mitään muuta kuin z/d-raksuja. Neljän viikon jälkeen raksut jatkuu, ja jos ohimoa revitään taas auki, niin vika ei (ehkä) ollut safkassa. Lääkärin mailista: ”Yksi vaihtoehto on antaa kortisonia esim. 4-6 viikon ajan samalla tiukasti ruokavaliossa pysyen. Kortisonikuurin jälkeen katsotaan alkaako kissa taas oireilla. Jos alkaa, on kyseessä hyvin todennäköisesti atopia ruoka-aineallergia sijaan tai sen lisäksi.”

ja

”Jos kyseessä on atopia, ei ruokavalio yksinään pidä kissaa oireettomana ja ihoa kunnossa. Atooppista iho-oireilua hoidetaan kissoilla paikallishoidoilla (voiteet jne), suun kautta annettavalla kortisonilla ja/tai Atopica-lääkityksellä. Myös siedätyshoitoa käytetään joskus kissoilla.

Ehdotan, että Ilonalle aloitetaan nyt suun kautta kortisoni, jota syötetään 4 viikkoa. Myös Isadermia voidaan alkuun laittaa iholle. Samalla annetaan ruokana vain z/d:tä. Kortisonikuurin jälkeen seurataan miten oireilu etenee. Jos Ilonan iho alkaa taas oireilla, mietitään pitempiaikaista lääkitystä (kortisoni ja/tai Atopica).”

Nyt aamuisin otan ensitöikseni lattiaharjan ja viistän sängynalusen tyhjäksi eli häädän Ilonan jonnekin saavutettaviin. Sitten ehkä juostaan hiukan peräkkäin mutta yhä useammin ei, eli antaa ottaa kiinni melko hyvin. Mennään vessaan ja ovi kiinni. Laitan tytön selälleen syliini, mihin se jääkin nätisti. Tarkistan ohimot, tarkistan kaulan. Otan valmiiksi laittamani Inupektin puolikkaan ja kortisonin puolikkaan, lataan ne peräjälkeen typsyn kurkkua kohti. Kortisoni on saatava peräseinään heti, mutta Inupekt menee pureskellenkin.

Sitten otan Septidiniä, puhdistan ohimot, ja rikki olevaan puoleen laitetaan sitten Isadermiä myös. Nostan kissan pytyn kannelle ja sujautan kaulurin päähän. Tämä menee tosi nätisti myös, Ilona ei haraa vastaan juuri mihinkään paitsi kiinniottoon. Kauluri saa olla puolisen tuntia, että voide imeytyy. Ilona kyyhöttää paikoissa 1, 2 ja 3. Sitten kauluri pois ja ruokakupille.

Tämä toistetaan nyt jonkin aikaa joka aamu ja ilta. Ajastaan voidehommat ja kauluri toki vähenee ja pilleritkin pienenee.

Zetorin suhteen kaikki on tosi ookoo! Paitsi ehkä sillä on vähän tylsää. Hienosti taistelee mattojen ja vilttien kanssa, ja Ilonankin kanssa jos neito on sillä tuulella. Jaksan leikittää joka päivä vähän, mutta ilmeisen liian vähän. SAA TULLA LEIKITTÄMÄÄN.

Sain Ilonan kynnet leikattua ihan itse pari päivää sitten, ja Zetorin manikyyri tehtiin Sailan kans yhdessä eilen.

Itse voin aika hyvin, olen käynyt ulkonakin. En vaan saisi kantaa tai nostaa mitään, mikä on pakko unohtaa näissä Ilona-hommissa, koska ei se itsekään syliin hyppää. Tää on just se mikä vituttaa tällä hetkellä: miks kissalla on iho-ongelma just silloin, kun mun pitäisi välttää moisten asioitten kanssa hillumista? Mutta se nyt vaan on.

Muutoksia

Ilona: Järkkyä. Ihminen otti sängyn alta kaiken pois! Mun hyvä ripulikakkapaikka. Mun hyvä piilopaikka. Sinne meni. Mutta: onhan meillä vielä verhot!

Ilona makaa lattialla osin verhon takana

Pääsee tännekin piiloon. Sen verran kun tahtoo. Nyt en tahtonut kokonaan.

Oikean silmän yläpuolella on huonoin kohta

Oikean silmän yläpuolella on huonoin kohta

Ilona: Käytiin taas siellä sinitakkisen tädin paikassa. Se pisti piikin peppuun. Sit kotona sain kanaa. Puuh, vihdoin märkäruokaa! Jo on odotettu – aineski monta tuntia! Mutta sitä ennen, tietysti säätöä ohimoilla, tabua naamariin ja kauluri ja vielä sitä öljyäkin. Voi mun elämä :-(

Zetor: Hirveesti on kaikkee hässäkkää nyt sun ympärillä, Iltsu. Ehkä mäkin haluisin piiloja, jos olis tommonen elämä! Mutta onneksi mua ei varsinaisesti häiriköidä ku yhdellä tavalla. Arvaatte.

ylijännä asento jalat harallaan laatikkopinon päällä herra Zetor

KAMERA. Taas.

miettii silmät ymmyrkäisinä, sama asento

Mitä piti tehä kun kamera?

ja niin just, niskan esittely seuraa

Ai joo: katso pois päin. Aina pois päin!