Stönöleffaa!

Mainokset

Kiva tönö

Ilona siis istuu turkosissa uudessa teltassaan sivistyneesti ja katselee oviaukolta ulosa

Tenava hei, NÄIN istutaan teltassa. Sivistyneesti.

Aivan, Zetor on siis ryöminyt teltan alle, koska voi.

Niin mut mä saan olla teltan alla, jos huvittaa! Tykkään olla alla! Kaiken alla!

Lapset sai siis teltan. Siinä on sisällä myös pikkuisella moottorilla pyörivä höyhen. HIGH END TENT!

Ja sehän oli keskisuuri ihme!

tässä taitaa nyt olla neljä kuvaa jossa Ilona tutustuu telttaan eestä ja takaa

teltan pahvipaketti

Tämmöisessä myytiin

Nyt kolmantena päivänään teltta saa jo kyytiä ympäri mattoa. Kurina vaan kuuluu, kun isäntä riehuttaa telttaa ja kutsuu Ilonaa leikkimään :-D

(puolentoista minuutin video Flickrissa)

Ilo-na, nyt taas nimensä mukainen

Kerroin tänään Ilonan voinnit eläinlääkärille, joten laitan myös pienen viestin tänne. Ilo alotti siis uuden lääkityksen noin kuukausi sitten. Atopicaa joka aamu –
vastenmielinen hetki joka kerta, pingerrystä ja vingerrystä. Mutta otettu on, eikä ole yrjötty eikä ripattu. Uusia kaljuja läikkiä ei ole ilmestynyt, entisiin kasvaa uutta karvaa. Olen uskaltanut parin viikon aikana antaa hänelle myös teelusikallisen Zetorin ruokaa silloin tällöin. Iho on pysynyt silti kunnossa. Vetsku sanoi, että voi lisätä sekasafkan määrää jos iho pysyykin hyvänä, ja parin viikon päästä voitaisiin kokeilla Atopicaa vain jokatoinen päivä. JES.

Niskanahkaan laitetaan naapurin kanssa kerran viikossa toi Allerdem Spot-on, ja siihen jatkoksi tunti kauluria. Tottakai fantastista Ilonan mielestä, varsinkin se kauluri. Ihan kiltisti typy kuitenkin on. Mitä se kahdelle isolle akalle voi.

Silloin kuukausi sitten ohimot oli vielä aika pahat, ja niille laitoin parina päivänä kortisoniliuosta. Eipä pitkään tarvinnut odotella! Iho parani että suhina kävi.

Eli tämmöisella kombolla Ilona tuntuu pysyvän normaalina kissana :) Olen hiukan pahisten kirjoissa tietysti sen Atopican takia, mutta niin kauan kuin typy tulee mun viereen nukkumaan, asiat on sentään ihan hyvin.

Zetor haluaa myös huomiota, joten tässä hänen esitys siitä, miten vaatekaapin päältä kurkottelemalla pääsee nappailemaan huiskalelut lattialle. Tai pääsi. Eihän ne enää siellä ole.

poitsu tuijottaa eteisen lattialla olevia ainakin viittä huiskaa.

Mutta eihän noi LIIKU. Olipas nyt tylsä lopputulos.

Väärä laji

kupissa todellakin pyöreitten raksujen seassa yksi vaaleampi ja luun muotoinen.

Zetor: Hälytys! Kupissa hauvaraksu! Tartuntavaara! Ei voi syödä! – Tai no, jos mä vähän vaan maistan reunasta. Mums. Okei, voi syödä.

600 000+

Apua, taas tuli tasaluku mittariin, eikä huomattu! (Kiitos Benun perikunnan, sentään nyt huomattiin kun on vasta 55 yli.) Mitäs nyt? Juhlintaa… tota, no, kuva. Kuva, joka osoittaa, että ei täällä kirjurit päätä, vahti on kyllä paikalla kun kirjoitetaan julkaistavaa tekstiä. Nih!

kuva on mun näkökulmasta päin tietsikan ruutuun, mutta siinä välissä on kissa Zet, mun sylissä. Jalat on pöydällä, siis mun jalat. Kuten aina.

Sit kirjoitetaan vain luvallisia!

Tulihan se päivä

Härregyyd, nyt se on oppinut menemään vaatekaapin päälle…

Täst pääsee härkkimään leluja!

Täältä pääsee tonne laatikoitten päälle

Ei kai siellä vaan ollut yhtään pölyistä?

mustalla pahvilla hyvin näkyy, mitä kautta on pöytassuin menty ja tultu. Yhden laatikkopinon päältä tietty.

Leppoisa aamu

Zetor: Vietettiin piiitkää lauantaiaamua petissä ihmisen kaa. PIITKÄÄÄÄ. Kahdet päikyt ennen iltapäivää, eiks hienoo?

Ilona: Tosin me nukuttiin melkein koko ajan. Ihminen luki välillä.

Zetor: Joo, ja katseli kauniita maisemia!

zetorin koko peppu näkyy suoraan kameraan, ksoka se nukkuu mun jalkojen päällä petissä ja häntä on sivussa

OHO! EIKU HETKINEN

sama, mutta nyt Zet on vanginnut häntänsä takakäpälien väliin

Tsihii, eiku tää kuvahan mun piti laittaa! Häntäni on joskus niin villi, tiätte.

Seikkailijatar!

Zetor: Tätä ei heti uskoisi, mutta Ilonapa on meistä se seikkailija!

zetor makoilee matolla

Mä seikkailen ehkä joskus muulloin, nyt lojututtaa

Ilona: Et nyt kerro sitä…

Zetor: No mut olihan se hienoo. – Ihminen tuli liian myöhään illalla kotiin parin ruokakassin kanssa ja me oltiin tietty ovella vastassa. Vähän kyttäilyä, jos pääsisi. Ja vihdoin Ilona sai tilaisuuden! Livahti käytävään! Mä juoksin äkkiä syvemmälle kotiin, kun ihminen alkoi komentaa.

Ilona: Nyt sä kumminkin kerrot…

Zetor: Joo, niin Ilona siis kipitti metrin ovelta toiseen suuntaan ja sit puolitoista metriä toiseen suuntaan, joutui nurkkaan ja alkoi parkua massu maassa, että on eksynyt! ”IUU! IUU!”

Ilona: Oli se niin turhaa ja sit alkoi pelottaakin. Ihan väärää juttua tassujen alla ja pelkkää tylsää ja kylmää. Onneksi ihminen pelasti! Nosti mut kotiin. En varmana enää ikinä yritä livahtaa, ei ollu kannatettava kokemus. Ihminen on sankari.

Ilona istuu ikkunalaudalla verhon ja lasin välissä

En todellakaan lähe täältä enää minnekään! Maailma on parempi lasin takaa.

Perheen julkimo

Ilona on julkkis! Kävin Rekkujen tiskillä Elmassa. Kun Ilona mainittiin, heti siellä tiedettiin kenestä on kysymys ja muistettiin jopa, mikä oli Ilon entinen nimi. Ja huom. tässä ei nyt ollut Ilon ensikotiäiti Laura vaan ihan joku muu ihminen! Blogiakin on kuulemma luettu… :-)

Mun tyttö ♥

Ilona katsoo kameraan kesken pesun

Jaa mää vai?

Ilonalle uutta apua lekurilta

Tällaiseksi riehumiseksi se sitten menee, kun Ilonalle ei anneta lääkärillä rauhoituspiikkiä tutkimuksia varten:

Semmoinen tyttö.

Nyt hoitosuunta vaihtui ja saatiin uusia lääkkeitä. Virbac Allerdem Spot-on menee liuoksena niskanahkaan kerran viikossa vahvistamaan ihoa. Atopica vet oraaliliuos 0,4 milliä päivässä, pitäisi pitää atooppisia reaktioita kurissa pitkällä aikavälillä. Ja sitten ei Isadermiä enää, vaan kortisoniliuos paikallishoitoon, Betnovac scalp. Nämä ja lekurikäynti, niin kiitos vaan taas kun tuli otettua vakuutus. Tuo Atopica varsinkin on varmaan puristettu kullasta, hinnan perusteella päättelin.

Siitä varoitettiin, että Atopica saattaa yrjöttää tai tehdä ripaa aluksi, ja mähän tietysti oletin, että Ilona saa kaikki huonot vaikutukset. Mutta nyt on otettu jo kahdesti eikä mitään dramaattista ole tapahtunut. Jipii, Ilona!

Ilonan vihainen katse, leuka nojaa hoitopöydän reunaan eikä näy muuta kuin naama ja korvat

Jipii itsellesi vaan. Tapan teiät kaikki.

Vain kuvakulma vaihtuu: Ilona liikkumattomana pötkönä pöydällä kuten koko ajan

Ilona liikkumattomana pötkönä pöydällä kuten koko ajan