ZETOR

Zetor Flickrissa

Zetor ja Ilona

Zetor 12 viikkoa, eka päivä kotona

Zetor 12 viikkoa, eka päivä kotona

Zetorin lapsuus KiSulla Sannin luona on kerrottu näissä linkeissä:

11.4.2015 syntyi mustaa tiaraa otsallaan kantava raitapaitapoitsu

joka kasvoi

ja kasvoi

ja kasvoi

ja kasvoi

4.7.2015 käsittämättömän pikkuruinen Zetor tuotiin mulle puoli yhden maissa. Ensin näytti siltä että vain Ilona pelkää Zetoria, mutta kun KiSut olivat lähteneet, pelko ja suhinat muuttuivat molemminpuolisiksi. Zetor oli tosin koko ajan myös iloinen ja utelias niin kuin normaali pikkukissa. Ilona ei ehtinyt muuta kuin vahtia Zetoria.

Kerran Ilona sai lepäilevän Zetorin ahdistettua nurkkaan suhinallaan. Ehdin ottaa Ilonan pois vasta kun se oli jo pelästyttänyt Zetorin, joten nyt sitten kumpikin pelkäsi toisiaan. Tosin yhden aterian myös söivät samalla ruokapaikalla, mutta ei toista – Ilona ei suostunut.

Neljän jälkeen saatiin hetki, jolloin kumpikin lepäsi, Zetor mun sängyllä ja Ilona kirjahyllyn päällä.

Zetor on maailman ihanin, rohkea ja reipas pentu, mahtavine (pähkinän?)ruskeine silmineen. Pentu turvautuu minuun hienosti kun Ilona pelottaa. Kova poika kehräämään ja loputtoman utelias.

Koska kukaan ei saanut päivällä nukuttua jatkuvan kaikinpuolisen vahtimisen takia, ajattelin eristää Zetorin yöksi eteisen puolelle. Istuin siellä hänen kanssa jonkin aikaa lukemassa kirjaa, jotta Ilona ainakin saisi syödä rauhassa toisella puolella, ja Zetor saisi vihdoin käytyä vessassa. En kuitenkaan pystynyt jättämään pentua yöksi sinne yksin. Nostin sen nukkumaan tyynyni viereen, turvaan. Pidin aina kädellä kiinni, kun Ilona käveli ohi – ja sehän kyllä jaksaa flaneerata illalla ja alkuyöstä. Lopulta Zetor ei enää vastannut Ilonan suhinoihin eikä pyrkinyt katsomaan kävelyjä. Nukuttiin kaikki noin yhdestä seitsemään.

Toisen päivän aamu. Ilona tuli tavalliseen tapaan sängyn viereen, mutta huomasi taas Zetorin ja sähähti. En välittänyt siitä vaan nostin tytön syliin, että päästään aloittamaan meidän oma aamurutiini: kissa pesukoneen päälle ja harjausta. Tämä hyvä, mutta koska Zetor seurasi perässä, harjausta säesti Ilonan suhina. Toisen aamun aamianen ei käynyt samalla ruokapaikalla, Ilona hatkasi ja sai oman aamiaisen pöydälle.

Toisena päivänä Zetor on alkanut hyppiä ja kiipeillä enemmän. Heti aamusta näyttää siltä, että kaikesta suhinasta ja ulvonnasta – Zetorilla on uskomattoman kova ääni minikissaksi! – huolimatta tästä saattaisi tulla osin leikkipäivä. Zetor pörhistelee ja ulvoo kun Ilona ryntää pelottelemaan häntä, mutta palautuu heti leikkisäksi kun Iltsu kääntää selkänsä. Ja noutaa leluja kuten Ilonakin… Ilona ei osaa päättää, menisikö lähelle vai sähisisi vaan. Uteliaisuus on suuri.

Eipä ollut Ilonalla näin aggressiivinen tervetulotoivotus meille. Alusta asti Mersu piti kuin kukkaa. Ja nyt vuorostaan, kun Ilonan pitäisi olla kiva, se vaan rähjää :-(

Lelun kyttäystä, lokakuu 2015

Lelun kyttäystä, lokakuu 2015

Juoksukisat ja hypyt ja muu hässäköinti – ja hässäköinnissähän Zetor on mestari! – sujuivat normaaliin kissatapaan. Zetorin ensimmäinen kesä ei ollut kovin kuuma. Elokuussa Ilona ja Zetor muuttivat Naukulaan muutamaksi päiväksi, kun heidän oma orja kävi leikkauksessa. Vierailu oli kuin loistohotellissa: oma huone ja lasitettu parveke! Zetor pääsi vahingossa nenuttelemaan Naukulan Namun kanssa, joten hän päätteli että Namu on sitten hänen tyttöystävä.

Seitsenkuisena poika kastroitiin. Meininki ei siitä muuttunut miksikään; ehkä hiukan vähemmän Ilonan niskassa roikkumista, mutta muuten vauhti on entisellään. Silmät ei enää ole enimmäkseen ruskeat, mutta ei oikein keltaisetkaan – jotain siltä väliltä. 7-kuukautisena korvat ei enää ole suhteettoman isot, mutta häntä on edelleen pitkä siima.

(22.2.2017) Syksyllä 2016 kissat kävivät toisen kerran Naukulassa hoidossa, jälleen oman ihmisen leikkauksen takia. Zetor kuulemma murisi paljon, Ilona taas olisi ollut valmis tutustumaan isäntäväkeen oven toisella puolella… Sain paljon kuvia kissoista, joka aamu uudet otokset :)

Talvella 2017 Zetor alkaa olla kohta aikuinen – synttärit huhtikuussa! – ja aika pieni poika. Tykkää nukkua ihmisen jalkopäässä ja iltalukemisten ajan jalkojen tai mahan päällä.

Zetor syö huolettomasti kaikkea, myös Ilonan z/d -raksuja.

Jätä kommentti

1 kommentti

  1. Kymmenen vuotta kissablogia | Ilona ja Zetor

Kurrrr?

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: