Nahinaa!

Katsoin Flickrista Ilonan ja Zetorin yhteiseloa alusta saakka. Suusta valui jatkuvaa kimitystä: ”Voooi kun se on niin pieni, NIIIIN pieni. Vooooiiii!” No olihan se minikissa, eikä ole Ilonan kokoinen vieläkään. Mutta tarmokas. Sitä se on! Ohjelmaa pitää kehittää vaikka nahistelemalla!

Zetor: Mun peppua ei haistella!

jotain 12 kuvaa kun kakarat nahistelee sängyllä. Ilona haisteli zetorin peppua, ja siitähän se sitten lähti.

Mainokset
Edellinen artikkeli

16 kommenttia

  1. Lähikuva Ilonan kidasta on kyllä aamun piristys :DDDDDD

    Pieni, tarmokas, nahistelevaisuuteen taipuvainen. <3 Kuvista jo näkee, että ihanaa/ärsyttävää persoonallisuutta on vaikka muille jakaa.

    Liked by 1 henkilö

    • Ne on kumpikin niin hupsukoita ja rakkaita! Joskus miettii, mitä kissat tuumaa toisistaan, kun me ollaan vaan niinku että voi kun ne on suloisia, kattokaa nyt. Näitten kahden persoonallisuudet on kyl niin erilaiset, mutta kohtaavat juoksu- ja painikisoissa.

      Tykkää

      • Käytän aika paljon aikaa sen miettimiseen, että mitähän Kassinen ja Seppo tuumaa toisistaan. :’D Että ovathan varmasti enemmän ”samaa sosiaalista ryhmää” eivätkä vain ”samassa tilassa pakon edessä asuvia” tyyppejä, ja että jos tuntuvat luisuvan pois kaveruudesta niin mitähän sille voisi tehdä… Onneksi tuntuvat aina enemmn tykkäävän toisistaan kuin ärsyttävän!

        Liked by 1 henkilö

        • Kyllä nääkin tosiaan tarpeeksi tykkää toisistaan, ei tarvi huolta kantaa siitä :) Parempi tykätäkin jos joudutaan rempan alta muuttamaan. Silloin on tärkee että kissat osaa ottaa turvaa toisistaan.

          Tykkää

  2. Hassut ♥

    Liked by 1 henkilö

  3. Huh, Ilonan kita on kyllä sen verran vakuuttavan näköinen, että perääntyisin pari askelta tuossa vaiheessa ihan varmuuden vuoksi :D Zetor ei näytä olevan moksiskaan.

    Liked by 1 henkilö

  4. Meille jo todettais tuossa kohtaa, että ”tulee rähinä”. Niin kyllä varmaan tulisikin. Sen jälkeen meidät puhuteltais, Figo että ”pitääkö sun kiusata sitä, kun tiedät että se alkaa huutaa” ja minut, että ”pitääkö huutaa niinkuin henkeä vietäis, kun ei kerran mikään hätä ole?”. Mutta sitten me mennään kuitenkin kohta yhteiseen petiin nukkumaan, että ei me silti pahalla.

    Liked by 1 henkilö

  5. Benun perikunta

     /  syyskuu 27, 2018

    Olipa kerran öinen kulkija, joka melkein katosi kissan kitaan. Sen pituinen se.

    Tykkää

  6. Sofi ja Olga

     /  syyskuu 27, 2018

    Osaapas Zetor katsoa hurjan näköisenä! ”Oon suuri ja pelottava tiikeli” 😺
    Meillä yleensä tuollaisten ilmeiden jälkeen saa sängystä kerätä kourallisen karvaa, kun on vähän painittu…

    Tykkää

    • Ana

       /  syyskuu 28, 2018

      Tässä sarjassa hurjimmat kosketuskuvat oli niin epäselviä etten viittinyt julkaista :-D

      Tykkää

  7. Kita. WOW !

    Liked by 1 henkilö

%d bloggers like this: