Herra Harmaan voinnista, osa 7

Hyvät uutiset: pitkäaikaissokeri veressä ja sokeri pississä on maailman parhaalla tasolla, eli insuliiniannostus puolitetaan. Jes!

Komsii-komsaa: jos veressä olisi ollut liikaa kaliumia, se olisi saattanut aiheuttaa hengityksen kuulumisen. No, ei ollut.

Huonommat uutiset: kyllä, hemmetin turvotus on back. Ei tosin niin pahana kuin kesällä, koska ehdin hätiin. Mutta jotain siellä on, tähystettiin, ja lääkitystä muutettiin. Tutkittiin myös sitä olkapään lähellä olevaa pallukkaa, koska se on niin lähellä kurkkua, että siinä voisi olla yhteys. Mutta ohutneulanäytteellä siitä ei saatu lainkaan soluja. Joo-o, älkää multa kysykö, miten kissan sisällä voi olla jotain, mis ei ole soluja.

Kurkusta otettiin näytepalat, tulokset saa parin viikon päästä. Eihän se nyt mikään syöpäkään voi olla, koska se taannoin melkein katosi kortisonilla? Jos syöpä katoaisi kortisonilla, niin luulen että siitä olis lukenut lehdissä kautta maailman aika isolla fontilla.

Lääkitystä jatketaan pienellä annoksella kortisonia ja joka päivä turvotusta lievittävää antibioottia, joka on niin pahanmakuinen, että kuulemma pakko kääriä se tahnaan (voi ei, oispa vaan saanut heittää kitaan) ja kissalle heti ruokaa sen perään. *)

Viikon päästä jos hengitys tai kuorsaus kuuluu vielä, pitää nostaa kortisonia.

Tää on niin hanurista :-(( En ole varsinaisesti huolissani, mutta en meinaa tottua ajatukseen, että tuo kaveri on sairas. Ollut jo kohta puoli vuotta! Kun se on aina ollut niin terve ja ei se nytkään vaikuta sairaalta!

*) edit: ei se kääriminen olekaan vaikeaa, turhaan taas spennasin

Herkkä hetki

Herkkä hetki

Sisustusta

No OHO. No OHO.

No OHO. No OHO.

(Harmaa ja Ilona) Ei oo totta! Nyt se on sotkenut kaiken ylösalas ja vielä avuliaasti merkannut reitit, mitä pitkin voi kulkea. Me kun ei kissoina niinku löydetä omia reittejämme! TIRSK! Naurattaa niin että pissi lentää! :-D