Pissivaras ja verivarkaat

(Harmaa) Tänään iski sekä pissivaras että verivaras. Mutta näytin niille!

Arvakkaa kuka torjui pissivarkauden!

Arvakkaa kuka torjui pissivarkauden! And proud of it!

Pissivaras oveloitsi tuolla vessassa, odotteli mua jonkun asetin kanssa. Meninkin pissille pienempään hiekka-astiaan, jolloin se ei saanut varastamaansa nostettua pois ennenku olin potkaissut siihen hiekkaa. Ha! Hyvin hoidettu, Harmaa! Siitäs sai!

En tiiä miten tää liittyy yhteen, mutta sitten mentiin taas autolla – verivarkaiden luo! Kyllä! Kaksi anastusta samana päivänä. Mutta tälläseks on maailma mennyt. Verivarkaita oli semmonen yks (aika tuttu jotenkin, varmaan ollaan tavattu ennenkin!) ja sit avustamassa tää Zepukka. Taistelin kunnolla! Valitettavasti ne keksi vastaiskun: Zepukka pois ja toinen hoitaja tilalle. Jäädyin! Annoin vaan mennä. Hirveen noloa nyt kun ajattelen. Hävettää. Ois vaan pitänyt pistää paikka remppaan.

Lopputulos näistä ällöistä kumminkaan ei ollu mikään paha. Ei tarvii pöpöttää renaaliruokia vaan, veriarvot on aikas hyvät. Saan syödä samojakin mitä Ilona, koska pääasia että syön – niin munkin mielestä! Reisilihakset ei oo enää sukkelan nuoret ja mahtavat, mut senhän tiesinkin. Muuten ei täs mitään. En oo ees lihonut, vaik toi yks niin väittää.

Paitsi että uumoilen, ettei se pissivarkausasia oo vielä loppuunkäsitelty…

Uhkaava tilanne

(Ilona) Eilen huomasin todella vaarallisen näköisen oranssin muovikassin sängynreunan alla! Hyvä että huomasin, sillä tilanne muuttui todella uhkaavaksi!

(Harmaa) Se kassi oli ollut siellä ainakin neljä kuukautta…

(Ilona) Mutta nyt se oli uhkaava! Jouduin vaanimaan sitä ihan oikeasti ja hyökkäämään sen kimppuun monta kertaa *TSÄP!* ja *TSÄP!*

(Harmaa) Ja jokainen *TSÄP!* säikäytti kirjaa lukevan ihmisen.

(Ilona) Niin-in. Sietikin pelätä! Mähän sanoin, että tilanne ei ollut vaaraa vailla!

(Harmaa) Jolloin ihminen otti kassin, heitti sen sängynpäätyyn lattialle, sä menit metsästämään sitä sieltä ja löit pääsi sängynpohjaan niin että kipinät sinkoili.

(Ilona) Niin, no.

(Harmaa) Ja heräsit vasta sitten huomaamaan, että hölmöilet. Että se on ihan se sama muovikassi mikä ennenkin. Pösilö.

Facepalm

Facepalm

Muotoa näkyvissä

(Harmaa) Assari kuules, oonkos mä kertonut sulle jo niistä sydänpisseistä? Että mitä ne on ja miten niitä tehdään?

Pelkkänä korvana

Kerro tuohon korvaan vaikka

No, näytäs nyt sitten. Treenataan vähän.

Ilonan eka sydänpissi!

Ilonan eka sydänpissi!

Varsin hyvä alku, typykkä! Tossa nyt tuo kuiva hiekka tietysti vähän hämää, mutta hitsin hyvin sait kyllä tuota muotoa jo! Mutta sähän asutkin mestarin kanssa.

Osaan mitä vaan! Tsihi! Maailman kuningatar!

Osaan mitä vaan! Tsihi! Maailman kuningatar!

Treeniä treeniä

Kukaan jaksa enää kuulla Ilonan edistymisestä – joojooo – mutta näissä treeneissä on myös pointti. Olisi kiva jos päivänsankari 1-vuotispäivänään näkyisi ihan vapaaehtoisesti edes hetken. Näyttää koko ajan mahdollisemmalta!

Pyysin naapuria, joka on kissatäti mutta jolla ei nyt ole kissaa, kattomaan meitä illalla. Selitin Ilonan huijauskaavan jne jota ei sitten tarvittukaan, koska naapurin tekstarin tullessa sainkin kissan napattua petiltä ja hups eteiseen missikisoihin.

Päästin typykän sylistä vasta huoneen puolella, niin että Harmaa oli jo käynyt nenittelemässä häntä ja moikkaamassa tätiä Ilonan nähden. Kyllähän typy lähti siitä sitten sängyn alle, mutta ei mitenkään kiireellä. Eikä vienyt kuin sekunteja, niin musta salama singahti huoneen toiselle puolelle katselemaan jännää vierasta tarpeeksi kaukaa. Tepasteli siinä aikansa, meni takas sängyn alle. Juteltiin herra Harmaan kanssa, ja eikös typsy kohta tepsuta taas näkyville. Meni jopa raapimapuuta lääppimään, ja nousi tuolille istumaan ja katsomaan. Pupillit oli tietty koko ajan vähintään oliivin kokoiset, mutta tällä lyhyellä vierailulla neitikissa oli siis näkyvillä ainakin 80% ajasta! Jee! JEE! Uteliaisuus voittaa jänskätyksen.

Rohkea sylikissa

(Ilona) Ihminen sanoi, että oon ihan vellis enkä uskalla olla hänen sylissä kummiskaan yhtään. Tykkäsin, että uskallan mitä vaan ja oon sylissäkin vaikka miten pitkään. Ihan kuten haluan! Sit kokeiltiin (ei kuvaa). Toi laski mielessään kolkytviis sekkaa vapaaehtoista sylissäoloa. Eli niin kuin sanoin: ihan kuten halusinkin.

No on se sentään enemmän kuin mitä Harmaa viihtyy sylissä nykyään. Hei, NIIN.

IMG_0079.PNG
(Edit: Neiti Ilona juoksi iPadin näytön poikki. Valitsi katsottavaksi heiaheian ja sit olis pitänyt näköjään löytää vielä jokin jännä juttu kuuklella…)